Koulutussosiologinen tutkimus tekee näkyväksi koulutukseen liittyviä valta-asetelmia. Tutkimusasetelmiin sisältyy kuitenkin aina riski näiden asetelmien uusintamisesta. Tässä luvussa tarkastelemme epämukavan refleksiivisyyden käsitteen avulla tutkimuksen läpileikkaavaa vaadetta työn eettiselle pohdinnalle. Epämukava refleksiivisyys kutsuu tutkijaa kohtaamaan ne ristiriidat ja haavoittuvuudet, jotka liittyvät tiedon tuottamiseen epätasa-arvoisissa rakenteissa. Luku tarkastelee, miten tällainen refleksiivisyys voi toimia paitsi eettisenä velvoitteena myös metodologisena välineenä, joka syventää ymmärrystä tutkimuksen ja vallan suhteista.