Mistä suomalaisten perimä on peräisin? : geenimuotoja on tullut sekä lännestä että idästä - melkoisten väestöpullonkaulojen läpi

: Salmela Elina

Publisher: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

: 2023

: Duodecim

: 139

: 16

: 1247

: 1255

: 0012-7183

: 2242-3281

: https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2023/16/duo17794

: https://research.utu.fi/converis/portal/detail/Publication/181871639

Lääketieteellisen genetiikan tutkimuksissa suomalaista väestöä on usein kutsuttu isolaatiksi ja homogeeniseksi. Kumpikaan ei ole varsinaisesti totta. Nyky- ja muinais-DNA-tutkimukset ovat selvästi osoittaneet, että tänne on tullut väkeä geeneineen eri ilmansuunnista kautta vuosituhansien. Niinpä meillä on perimää enimmäkseen lännestä mutta kymmenisen prosenttia myös kaukaa idästä; sitä on saatu niin jääkaudenjälkeisiltä metsästäjä-keräilijöiltä, nuorakeraamikoilta, varhaisilta maanviljelijöiltä kuin pronssikauden Siperiastakin. Suomalaisten geneettistä omaleimaisuutta korostaa se, että Suomessa pieni väkiluku ja erilaiset pullonkaulailmiöt ovat johtaneet geneettiseen satunnaisajautumiseen, joka on heilautellut monien geenimuotojen yleisyyksiä muuhun Eurooppaan verrattuna. Myös Suomen sisällä kulkee poikkeuksellisen vahva geneettinen jakolinja läntisen ja itäisen - tai lounaisen ja koillisen - Suomen välillä.

duo17794.pdf