A2 Vertaisarvioitu katsausartikkeli tieteellisessä lehdessä
Mistä suomalaisten perimä on peräisin? : geenimuotoja on tullut sekä lännestä että idästä - melkoisten väestöpullonkaulojen läpi
Tekijät: Salmela Elina
Kustantaja: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
Julkaisuvuosi: 2023
Journal: Duodecim
Tietokannassa oleva lehden nimi: Duodecim
Vuosikerta: 139
Numero: 16
Aloitussivu: 1247
Lopetussivu: 1255
ISSN: 0012-7183
eISSN: 2242-3281
Verkko-osoite: https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2023/16/duo17794
Rinnakkaistallenteen osoite: https://research.utu.fi/converis/portal/detail/Publication/181871639
Lääketieteellisen genetiikan tutkimuksissa suomalaista väestöä on usein kutsuttu isolaatiksi ja homogeeniseksi. Kumpikaan ei ole varsinaisesti totta. Nyky- ja muinais-DNA-tutkimukset ovat selvästi osoittaneet, että tänne on tullut väkeä geeneineen eri ilmansuunnista kautta vuosituhansien. Niinpä meillä on perimää enimmäkseen lännestä mutta kymmenisen prosenttia myös kaukaa idästä; sitä on saatu niin jääkaudenjälkeisiltä metsästäjä-keräilijöiltä, nuorakeraamikoilta, varhaisilta maanviljelijöiltä kuin pronssikauden Siperiastakin. Suomalaisten geneettistä omaleimaisuutta korostaa se, että Suomessa pieni väkiluku ja erilaiset pullonkaulailmiöt ovat johtaneet geneettiseen satunnaisajautumiseen, joka on heilautellut monien geenimuotojen yleisyyksiä muuhun Eurooppaan verrattuna. Myös Suomen sisällä kulkee poikkeuksellisen vahva geneettinen jakolinja läntisen ja itäisen - tai lounaisen ja koillisen - Suomen välillä.
Ladattava julkaisu This is an electronic reprint of the original article. |  |
