A2 Refereed review article in a scientific journal
Mistä suomalaisten perimä on peräisin? : geenimuotoja on tullut sekä lännestä että idästä - melkoisten väestöpullonkaulojen läpi
Authors: Salmela Elina
Publisher: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
Publication year: 2023
Journal: Duodecim
Journal name in source: Duodecim
Volume: 139
Issue: 16
First page : 1247
Last page: 1255
ISSN: 0012-7183
eISSN: 2242-3281
Web address : https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2023/16/duo17794
Self-archived copy’s web address: https://research.utu.fi/converis/portal/detail/Publication/181871639
Abstract
Lääketieteellisen genetiikan tutkimuksissa suomalaista väestöä on usein kutsuttu isolaatiksi ja homogeeniseksi. Kumpikaan ei ole varsinaisesti totta. Nyky- ja muinais-DNA-tutkimukset ovat selvästi osoittaneet, että tänne on tullut väkeä geeneineen eri ilmansuunnista kautta vuosituhansien. Niinpä meillä on perimää enimmäkseen lännestä mutta kymmenisen prosenttia myös kaukaa idästä; sitä on saatu niin jääkaudenjälkeisiltä metsästäjä-keräilijöiltä, nuorakeraamikoilta, varhaisilta maanviljelijöiltä kuin pronssikauden Siperiastakin. Suomalaisten geneettistä omaleimaisuutta korostaa se, että Suomessa pieni väkiluku ja erilaiset pullonkaulailmiöt ovat johtaneet geneettiseen satunnaisajautumiseen, joka on heilautellut monien geenimuotojen yleisyyksiä muuhun Eurooppaan verrattuna. Myös Suomen sisällä kulkee poikkeuksellisen vahva geneettinen jakolinja läntisen ja itäisen - tai lounaisen ja koillisen - Suomen välillä.
Lääketieteellisen genetiikan tutkimuksissa suomalaista väestöä on usein kutsuttu isolaatiksi ja homogeeniseksi. Kumpikaan ei ole varsinaisesti totta. Nyky- ja muinais-DNA-tutkimukset ovat selvästi osoittaneet, että tänne on tullut väkeä geeneineen eri ilmansuunnista kautta vuosituhansien. Niinpä meillä on perimää enimmäkseen lännestä mutta kymmenisen prosenttia myös kaukaa idästä; sitä on saatu niin jääkaudenjälkeisiltä metsästäjä-keräilijöiltä, nuorakeraamikoilta, varhaisilta maanviljelijöiltä kuin pronssikauden Siperiastakin. Suomalaisten geneettistä omaleimaisuutta korostaa se, että Suomessa pieni väkiluku ja erilaiset pullonkaulailmiöt ovat johtaneet geneettiseen satunnaisajautumiseen, joka on heilautellut monien geenimuotojen yleisyyksiä muuhun Eurooppaan verrattuna. Myös Suomen sisällä kulkee poikkeuksellisen vahva geneettinen jakolinja läntisen ja itäisen - tai lounaisen ja koillisen - Suomen välillä.
Downloadable publication This is an electronic reprint of the original article. |  |
UTU Research Portal