Sosiaali- ja terveysalan korkeakoulutuksen arviointi toteutettiin vuosina 2020−2021 ja se koski yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen sosiaali- ja terveysalan korkeakoulutuksen koulutustarjontaa. Erityisesti huomion kohteena olivat tutkintojen tuottama osaaminen ja työelämä- ja korkeakoulurelevanssi sekä jatkuva oppiminen. Arviointikysymykset olivat:

▪ Millaista osaamista sosiaali- ja terveysalan korkeakoulutus tuottaa suhteessa tulevaisuuden osaamistarpeisiin?

▪ Millainen on sosiaali- ja terveysalan korkeakoulutuksen työelämärelevanssi?

▪ Millainen on sosiaali- ja terveysalan harjoittelupaikkojen ja työelämäkumppaneiden korkeakoulurelevanssi?

▪ Millä tavoin jatkuvan oppimisen rakenteet, sisällöt ja käytännöt turvaavat sosiaali- ja terveysalan osaamisen kehittämistä tulevaisuudessa?

Arvioinnissa käytettiin erilaisia aineistoja: valmiita palauteaineistoja, kuten Kandipalautteen, AVOP (AMK, YAMK) -kyselyiden ja uraseurantakyseiden aineistoja, tutkinto-ohjelmakohtaisen itsearviointikyselyn vastauksia, korkeakoulujen ja työelämän edustajille tehtyjä ryhmähaastatteluja sekä opiskelijatyöpajojen aineistoja. Lisäksi arvioinnin loppuvaiheessa työstettiin alustavia johtopäätöksiä ja kehittämissuosituksia sosiaali- ja terveysalan arvioinnin kehittämiswebinaarissa, minkä anti toimi myös aineistona.

Arvioinnin perusteella sosiaali- ja terveysalan korkeakoulutuksen keskeisimmät vahvuudet ovat:

▪ Sosiaali- ja terveysalan korkeakoulutuksen tarjonta on maantieteellisesti kattavaa ja tutkintoon johtavia koulutuksia on tarjolla runsaasti.

▪ Sosiaali- ja terveysalan korkeakoulutus tuottaa laaja-alaista osaamista.  

▪ Sosiaali- ja terveysalojen korkeakoulutuksen työelämärelevanssi on hyvä ja sitä tuetaan tutkinto-ohjelmissa eri tavoin. Tärkeimmät keinot työelämärelevanssin toteutumiseen sosiaali- ja terveysalan korkeakoulutuksessa ovat harjoittelu sekä työelämän edustajien osallistuminen opetussuunnitelmatyöhön.

▪ Jatkuvan oppimisen tarjontaa on sosiaali- ja terveysalalla monipuolisesti ja erilaisia vaihtoehtoja kehittää osaamista on paljon.

Keskeisimmät kehittämissuositukset sosiaali- ja terveysalan korkeakoulutukselle ovat:

▪ Sosiaali- ja terveysalan korkeakoulutuksen koulutustarjontaa tulee koordinoida valtakunnallisesti ja sopia työnjaosta. Opiskelijoiden siirtymiä korkeakoulusektorilta toiselle ja YAMKtutkinnon suorittaneiden pääsyä yliopistojen tieteellisiin jatko-opintoihin tulee kehittää.

▪ Opiskelijoiden yleisten valmiuksien ja sosiaali- ja terveysalan erityisten valmiuksien kehittymistä tulee edistää korkeakoulujen ja työelämätoimijoiden yhteistyönä. Tällaisia valmiuksia ovat muun muassa eettisen toiminnan valmiudet, digitaalinen osaaminen, moniammatillinen ja -alainen osaaminen, kansainvälisyysosaaminen ja kestävän kehityksen osaaminen.

▪ Alan koulutukset tulee toteuttaa vielä nykyistä enemmän työelämä- ja asiakaslähtöisesti sekä yhteiskunnan ajankohtaiset ilmiöt huomioiden.

▪ Hankesidonnaisten yhteistyömuotojen rinnalla tulee vahvistaa ja kehittää pysyviä sosiaali- ja terveysalan yhteistyörakenteita läpileikkaavasti korkeakoulujen sisällä, niiden välillä sekä yhdessä työelämän kanssa.

Asiasanat: ammattikorkeakoulut, arviointi, jatkuva oppiminen, korkeakoulut, korkeakoulutus, koulutustarjonta, osaaminen, sosiaali- ja terveysala, työelämärelevanssi, yliopistot.