A2 Vertaisarvioitu katsausartikkeli tieteellisessä lehdessä
Aivokavernooma - pitääkö olla huolissaan?
Tekijät: Koskimäki Janne, Rahi Melissa, Sajanti Antti, Kivelev Juri, Rantamäki Tomi, Rinne Jaakko
Julkaisuvuosi: 2021
Journal: Duodecim
Tietokannassa oleva lehden nimi: Duodecim
Vuosikerta: 137
Numero: 9
Aloitussivu: 949
Lopetussivu: 956
ISSN: 0012-7183
eISSN: 2242-3281
Verkko-osoite: https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2021/9/duo16205
Rinnakkaistallenteen osoite: https://research.utu.fi/converis/portal/detail/Publication/59078278
Tiivistelmä
Aivokavernooma on laskimoepämuodostumasairaus, jonka nykyisiä hoitovaihtoehtoja ovat seuranta, leikkaus ja sädehoito. Aivokavernoomasta tunnetaan sporadinen ja familiaalinen muoto. Magneettikuvausten saatavuuden lisäännyttyä aivokavernoomia diagnosoidaan entistä enemmän, joten moni kliinikko saattaa törmätä tähän tautiin. Sen luonnollinen kulku on yleensä hyvälaatuinen. Pelätyin tapahtuma, aivokavernooman vuoto, on harvinainen. Uusimpia tautiin liittyviä tutkimushavaintoja on tehty vuodon ennustamisesta sekä mikrobiomin osuudesta taudin synnyssä ja kulussa. Tutkimustiedon lisääntymisen myötä uusia hoito- ja seurantamahdollisuuksia tulee kliiniseen käyttöön merkittävästi todennäköisesti jo lähivuosina. Aivokavernoomasta ei pidä olla huolissaan, mutta taudin erityispiirteiden vuoksi sen seurannasta ja hoidosta tulisi konsultoida yliopistosairaaloiden moniammatillista neurovaskulaarihoitotyöryhmää.
Aivokavernooma on laskimoepämuodostumasairaus, jonka nykyisiä hoitovaihtoehtoja ovat seuranta, leikkaus ja sädehoito. Aivokavernoomasta tunnetaan sporadinen ja familiaalinen muoto. Magneettikuvausten saatavuuden lisäännyttyä aivokavernoomia diagnosoidaan entistä enemmän, joten moni kliinikko saattaa törmätä tähän tautiin. Sen luonnollinen kulku on yleensä hyvälaatuinen. Pelätyin tapahtuma, aivokavernooman vuoto, on harvinainen. Uusimpia tautiin liittyviä tutkimushavaintoja on tehty vuodon ennustamisesta sekä mikrobiomin osuudesta taudin synnyssä ja kulussa. Tutkimustiedon lisääntymisen myötä uusia hoito- ja seurantamahdollisuuksia tulee kliiniseen käyttöön merkittävästi todennäköisesti jo lähivuosina. Aivokavernoomasta ei pidä olla huolissaan, mutta taudin erityispiirteiden vuoksi sen seurannasta ja hoidosta tulisi konsultoida yliopistosairaaloiden moniammatillista neurovaskulaarihoitotyöryhmää.
Ladattava julkaisu This is an electronic reprint of the original article. |  |
Turun yliopiston Tutkimustietojärjestelmän portaali