A2 Refereed review article in a scientific journal
Aivokavernooma - pitääkö olla huolissaan?
Authors: Koskimäki Janne, Rahi Melissa, Sajanti Antti, Kivelev Juri, Rantamäki Tomi, Rinne Jaakko
Publication year: 2021
Journal: Duodecim
Journal name in source: Duodecim
Volume: 137
Issue: 9
First page : 949
Last page: 956
ISSN: 0012-7183
eISSN: 2242-3281
Web address : https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2021/9/duo16205
Self-archived copy’s web address: https://research.utu.fi/converis/portal/detail/Publication/59078278
Abstract
Aivokavernooma on laskimoepämuodostumasairaus, jonka nykyisiä hoitovaihtoehtoja ovat seuranta, leikkaus ja sädehoito. Aivokavernoomasta tunnetaan sporadinen ja familiaalinen muoto. Magneettikuvausten saatavuuden lisäännyttyä aivokavernoomia diagnosoidaan entistä enemmän, joten moni kliinikko saattaa törmätä tähän tautiin. Sen luonnollinen kulku on yleensä hyvälaatuinen. Pelätyin tapahtuma, aivokavernooman vuoto, on harvinainen. Uusimpia tautiin liittyviä tutkimushavaintoja on tehty vuodon ennustamisesta sekä mikrobiomin osuudesta taudin synnyssä ja kulussa. Tutkimustiedon lisääntymisen myötä uusia hoito- ja seurantamahdollisuuksia tulee kliiniseen käyttöön merkittävästi todennäköisesti jo lähivuosina. Aivokavernoomasta ei pidä olla huolissaan, mutta taudin erityispiirteiden vuoksi sen seurannasta ja hoidosta tulisi konsultoida yliopistosairaaloiden moniammatillista neurovaskulaarihoitotyöryhmää.
Aivokavernooma on laskimoepämuodostumasairaus, jonka nykyisiä hoitovaihtoehtoja ovat seuranta, leikkaus ja sädehoito. Aivokavernoomasta tunnetaan sporadinen ja familiaalinen muoto. Magneettikuvausten saatavuuden lisäännyttyä aivokavernoomia diagnosoidaan entistä enemmän, joten moni kliinikko saattaa törmätä tähän tautiin. Sen luonnollinen kulku on yleensä hyvälaatuinen. Pelätyin tapahtuma, aivokavernooman vuoto, on harvinainen. Uusimpia tautiin liittyviä tutkimushavaintoja on tehty vuodon ennustamisesta sekä mikrobiomin osuudesta taudin synnyssä ja kulussa. Tutkimustiedon lisääntymisen myötä uusia hoito- ja seurantamahdollisuuksia tulee kliiniseen käyttöön merkittävästi todennäköisesti jo lähivuosina. Aivokavernoomasta ei pidä olla huolissaan, mutta taudin erityispiirteiden vuoksi sen seurannasta ja hoidosta tulisi konsultoida yliopistosairaaloiden moniammatillista neurovaskulaarihoitotyöryhmää.
Downloadable publication This is an electronic reprint of the original article. |  |
UTU Research Portal