A2 Refereed review article in a scientific journal
Mistä ero sepelvaltimotaudissa idän ja lännen välillä johtuu?
Authors: Nuotio Joel, Laitinen Tomi T, Juonala Markus
Publisher: Suomalainen lääkäriseura Duodecim
Publication year: 2020
Journal: Duodecim
Journal name in source: Duodecim
Volume: 136
Issue: 23
First page : 2583
Last page: 2589
ISSN: 0012-7183
eISSN: 2242-3281
Self-archived copy’s web address: https://research.utu.fi/converis/portal/detail/Publication/52269234
Abstract
Sepelvaltimotautisairastavuus ja -kuolleisuus on ollut vuosikymmeniä suurempaa Koillis-Suomessa kuin Lounais-Suomessa (niin sanottu itä-länsiero). Viime vuosikymmeninä työikäisten sepelvaltimotautikuolleisuus on vähentynyt yli 80 %, ja samalla itä-länsierokin on kaventunut. Itäsuomalaisten riski menehtyä sepelvaltimotautiin on kuitenkin edelleen noin viidenneksen suurempi kuin länsisuomalaisten. Itä-länsiero ei ole selitettävissä pelkästään sepelvaltimotaudin tunnetuilla vaaratekijöillä. Yleisesti hyväksyttyä selitystä tälle erolle ei runsaasta tutkimuksesta huolimatta ole onnistuttu löytämään. Todennäköisesti kyseessä ovat joko perinnölliset erot tai vaihtoehtoisesti ympäristön tai käyttäytymisen erot, jotka jo lapsuudessa vaikuttavat peruuttamattomasti aikuisiän sepelvaltimotautiriskiin. Geneettisten tutkimusmenetelmien kehitys tuonee tulevaisuudessa lisätietoa perimän merkityksestä eron taustalla.
Sepelvaltimotautisairastavuus ja -kuolleisuus on ollut vuosikymmeniä suurempaa Koillis-Suomessa kuin Lounais-Suomessa (niin sanottu itä-länsiero). Viime vuosikymmeninä työikäisten sepelvaltimotautikuolleisuus on vähentynyt yli 80 %, ja samalla itä-länsierokin on kaventunut. Itäsuomalaisten riski menehtyä sepelvaltimotautiin on kuitenkin edelleen noin viidenneksen suurempi kuin länsisuomalaisten. Itä-länsiero ei ole selitettävissä pelkästään sepelvaltimotaudin tunnetuilla vaaratekijöillä. Yleisesti hyväksyttyä selitystä tälle erolle ei runsaasta tutkimuksesta huolimatta ole onnistuttu löytämään. Todennäköisesti kyseessä ovat joko perinnölliset erot tai vaihtoehtoisesti ympäristön tai käyttäytymisen erot, jotka jo lapsuudessa vaikuttavat peruuttamattomasti aikuisiän sepelvaltimotautiriskiin. Geneettisten tutkimusmenetelmien kehitys tuonee tulevaisuudessa lisätietoa perimän merkityksestä eron taustalla.
Downloadable publication This is an electronic reprint of the original article. |  |
UTU Research Portal