A2 Vertaisarvioitu katsausartikkeli tieteellisessä lehdessä
Mistä ero sepelvaltimotaudissa idän ja lännen välillä johtuu?
Tekijät: Nuotio Joel, Laitinen Tomi T, Juonala Markus
Kustantaja: Suomalainen lääkäriseura Duodecim
Julkaisuvuosi: 2020
Journal: Duodecim
Tietokannassa oleva lehden nimi: Duodecim
Vuosikerta: 136
Numero: 23
Aloitussivu: 2583
Lopetussivu: 2589
ISSN: 0012-7183
eISSN: 2242-3281
Rinnakkaistallenteen osoite: https://research.utu.fi/converis/portal/detail/Publication/52269234
Tiivistelmä
Sepelvaltimotautisairastavuus ja -kuolleisuus on ollut vuosikymmeniä suurempaa Koillis-Suomessa kuin Lounais-Suomessa (niin sanottu itä-länsiero). Viime vuosikymmeninä työikäisten sepelvaltimotautikuolleisuus on vähentynyt yli 80 %, ja samalla itä-länsierokin on kaventunut. Itäsuomalaisten riski menehtyä sepelvaltimotautiin on kuitenkin edelleen noin viidenneksen suurempi kuin länsisuomalaisten. Itä-länsiero ei ole selitettävissä pelkästään sepelvaltimotaudin tunnetuilla vaaratekijöillä. Yleisesti hyväksyttyä selitystä tälle erolle ei runsaasta tutkimuksesta huolimatta ole onnistuttu löytämään. Todennäköisesti kyseessä ovat joko perinnölliset erot tai vaihtoehtoisesti ympäristön tai käyttäytymisen erot, jotka jo lapsuudessa vaikuttavat peruuttamattomasti aikuisiän sepelvaltimotautiriskiin. Geneettisten tutkimusmenetelmien kehitys tuonee tulevaisuudessa lisätietoa perimän merkityksestä eron taustalla.
Sepelvaltimotautisairastavuus ja -kuolleisuus on ollut vuosikymmeniä suurempaa Koillis-Suomessa kuin Lounais-Suomessa (niin sanottu itä-länsiero). Viime vuosikymmeninä työikäisten sepelvaltimotautikuolleisuus on vähentynyt yli 80 %, ja samalla itä-länsierokin on kaventunut. Itäsuomalaisten riski menehtyä sepelvaltimotautiin on kuitenkin edelleen noin viidenneksen suurempi kuin länsisuomalaisten. Itä-länsiero ei ole selitettävissä pelkästään sepelvaltimotaudin tunnetuilla vaaratekijöillä. Yleisesti hyväksyttyä selitystä tälle erolle ei runsaasta tutkimuksesta huolimatta ole onnistuttu löytämään. Todennäköisesti kyseessä ovat joko perinnölliset erot tai vaihtoehtoisesti ympäristön tai käyttäytymisen erot, jotka jo lapsuudessa vaikuttavat peruuttamattomasti aikuisiän sepelvaltimotautiriskiin. Geneettisten tutkimusmenetelmien kehitys tuonee tulevaisuudessa lisätietoa perimän merkityksestä eron taustalla.
Ladattava julkaisu This is an electronic reprint of the original article. |  |
Turun yliopiston Tutkimustietojärjestelmän portaali