D4 Julkaistu kehittämis- tai tutkimusraportti tai -selvitys

Lyhyen työkyvyttömyyden kustannukset kunta-alan työpaikoilla: Kunta-alan työnantajille ennen korona-aikaa aiheutuneita sairauspoissaolojen kustannuksia




TekijätKulvik, Martti; Kuusi, Tero; Laurikka, Annu; Valkonen, Tarmo

Julkaisuvuosi2025

Sarjan nimiEtla Raportti

Numero sarjassa165

Julkaisun avoimuus kirjaamishetkelläAvoimesti saatavilla

Julkaisukanavan avoimuus Kokonaan avoin julkaisukanava

Verkko-osoitehttps://www.etla.fi/wp-content/uploads/ETLA-Raportit-Reports-165.pdf

Rinnakkaistallenteen osoitehttps://research.utu.fi/converis/portal/detail/Publication/508731752

Rinnakkaistallennetun julkaisun versioKustantajan versio


Tiivistelmä

Sairauspoissaolot ovat monimutkainen ja kallis ongelma, joka koskettaa kaikkia työelämän osapuolia. Tutkimuksemme tavoitteena on ollut selvittää, kehittää, kokeilla ja kriittisesti arvioida erilaisia lähestymistapoja toisaalta sairauspoissaolojen taloudellisen merkityksen syvällisemmäksi ymmärtämiseksi, toisaalta mahdollisten syy-seuraussuhteiden löytämiseksi. Tutkimus perustuu Kevan toimittamaan tietoaineistoon (n. 215 000 työntekijän tiedot vuosilta 2019–2021), joka sisältää tietoa julkisen sektorin työnantajista, ammateista, sukupuolesta, palkoista ja sairauspoissaoloista. Sovelsimme useita mittareita, kuten poissaolojaksojen esiintymistiheyttä, poissaolopäivien kokonaismäärää ja poissaolojaksojen pituutta niin, että analyysien tavoite ja painopiste säilyi kustannuksissa.

Lyhyet sairauspoissaolot käsittävät sekä määrällisesti että kustannuksiltaan suurimman osan kaikista sairauspoissaoloista, mutta ne voivat myös ennustaa pidempiä poissaoloja ja toimia siten terveysindikaattoreina. Tässä suhteessa on huomionarvoista, että organisaatiovaikutuksilla lyhyisiin sairauspoissaoloihin ja varhaista puuttumista vaativiin pidempiin tai toistuviin sairauspoissaoloihin on positiivinen yhteys. Yksi organisaatiotekijöihin liittyvä lyhyt sairauspoissaolojakso ennustaa 1,4 varhaisen tuen piiriin kuuluvaa sairauspoissaolojaksoa. Jatkossa kyselyaineistojen ja kvantitatiivisen analyysin yhdistäminen voisi olla hyödyllistä erilaisten interventioiden hyödyllisyyden arvioimisessa.


Ladattava julkaisu

This is an electronic reprint of the original article.
This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail. Please cite the original version.





Last updated on