Sairauspoissaolot ovat monimutkainen ja kallis ongelma, joka koskettaa kaikkia työelämän osapuolia. Tutkimuksemme tavoitteena on ollut selvittää, kehittää, kokeilla ja kriittisesti arvioida erilaisia lähestymistapoja toisaalta sairauspoissaolojen taloudellisen merkityksen syvällisemmäksi ymmärtämiseksi, toisaalta mahdollisten syy-seuraussuhteiden löytämiseksi. Tutkimus perustuu Kevan toimittamaan tietoaineistoon (n. 215 000 työntekijän tiedot vuosilta 2019–2021), joka sisältää tietoa julkisen sektorin työnantajista, ammateista, sukupuolesta, palkoista ja sairauspoissaoloista. Sovelsimme useita mittareita, kuten poissaolojaksojen esiintymistiheyttä, poissaolopäivien kokonaismäärää ja poissaolojaksojen pituutta niin, että analyysien tavoite ja painopiste säilyi kustannuksissa.

Lyhyet sairauspoissaolot käsittävät sekä määrällisesti että kustannuksiltaan suurimman osan kaikista sairauspoissaoloista, mutta ne voivat myös ennustaa pidempiä poissaoloja ja toimia siten terveysindikaattoreina. Tässä suhteessa on huomionarvoista, että organisaatiovaikutuksilla lyhyisiin sairauspoissaoloihin ja varhaista puuttumista vaativiin pidempiin tai toistuviin sairauspoissaoloihin on positiivinen yhteys. Yksi organisaatiotekijöihin liittyvä lyhyt sairauspoissaolojakso ennustaa 1,4 varhaisen tuen piiriin kuuluvaa sairauspoissaolojaksoa. Jatkossa kyselyaineistojen ja kvantitatiivisen analyysin yhdistäminen voisi olla hyödyllistä erilaisten interventioiden hyödyllisyyden arvioimisessa.