"Valvoja talon": Pienviljelijäemäntien asema ja toimijuus 1920- ja 1930-lukujen pienviljelijälehdissä




Strömmer, Pentti

PublisherTyöväenperinne ry

2025

 Työväentutkimus

2025

39

24

39

0784-1272

1459-7780

DOIhttps://doi.org/10.37456/tvt.178379

https://journal.fi/tyovaentutkimus/article/view/178379

https://research.utu.fi/converis/portal/detail/Publication/508099880



Vuoden 1918 laki vuokra-alueiden lunastamisesta vapautti torpparit pienviljelijöiksi, joilla oli omaa maata. Myöhemmät lait 1920-luvulla vahvistivat pienviljelystä suomalaisessa maataloudessa. Pienviljelystilat olivat perheviljelmiä, joissa isäntä, emäntä ja lapset osallistuivat työhön. Tutkin artikkelissani pienviljelijäemäntien asemaa ja toimijuutta pienviljelijälehdissä 1920- ja 1930-luvuilla. Tutkimusaineistonani ovat pienviljelijäjärjestöjen lehdet, Pienviljelijä ja Pienviljelijäin Keskusliiton Tiedonantoja (myöh. Pienviljelijäin Keskusliiton Tiedonantaja ja Yhteistyö). Emännän tehtävät jakautuivat taloudessa kodin sisäisiin ja ulkoisiin töihin. Emäntä oli myös äiti ja vaimo. Hän hoiti karjan, kotitalouden ja kasvatti lapset. Yhdessä isännän kanssa emäntä hoiti muita maatalouteen liittyviä tehtäviä. Pienviljelijätalous oli kokonaisuus, jossa tarvittiin molempien puolisoiden, koko perheen, työpanosta.


Last updated on 20/02/2026 08:41:22 AM