A1 Vertaisarvioitu alkuperäisartikkeli tieteellisessä lehdessä
"Valvoja talon": Pienviljelijäemäntien asema ja toimijuus 1920- ja 1930-lukujen pienviljelijälehdissä
Tekijät: Strömmer, Pentti
Kustantaja: Työväenperinne ry
Julkaisuvuosi: 2025
Lehti: Työväentutkimus
Vuosikerta: 2025
Numero: 39
Aloitussivu: 24
Lopetussivu: 39
ISSN: 0784-1272
eISSN: 1459-7780
DOI: https://doi.org/10.37456/tvt.178379
Julkaisun avoimuus kirjaamishetkellä: Avoimesti saatavilla
Julkaisukanavan avoimuus : Kokonaan avoin julkaisukanava
Verkko-osoite: https://journal.fi/tyovaentutkimus/article/view/178379
Rinnakkaistallenteen osoite: https://research.utu.fi/converis/portal/detail/Publication/508099880
Rinnakkaistallenteen lisenssi: CC BY NC ND
Rinnakkaistallennetun julkaisun versio: Kustantajan versio
Vuoden 1918 laki vuokra-alueiden lunastamisesta vapautti torpparit pienviljelijöiksi, joilla oli omaa maata. Myöhemmät lait 1920-luvulla vahvistivat pienviljelystä suomalaisessa maataloudessa. Pienviljelystilat olivat perheviljelmiä, joissa isäntä, emäntä ja lapset osallistuivat työhön. Tutkin artikkelissani pienviljelijäemäntien asemaa ja toimijuutta pienviljelijälehdissä 1920- ja 1930-luvuilla. Tutkimusaineistonani ovat pienviljelijäjärjestöjen lehdet, Pienviljelijä ja Pienviljelijäin Keskusliiton Tiedonantoja (myöh. Pienviljelijäin Keskusliiton Tiedonantaja ja Yhteistyö). Emännän tehtävät jakautuivat taloudessa kodin sisäisiin ja ulkoisiin töihin. Emäntä oli myös äiti ja vaimo. Hän hoiti karjan, kotitalouden ja kasvatti lapset. Yhdessä isännän kanssa emäntä hoiti muita maatalouteen liittyviä tehtäviä. Pienviljelijätalous oli kokonaisuus, jossa tarvittiin molempien puolisoiden, koko perheen, työpanosta.
Ladattava julkaisu This is an electronic reprint of the original article. |