A1 Vertaisarvioitu alkuperäisartikkeli tieteellisessä lehdessä

"Valvoja talon": Pienviljelijäemäntien asema ja toimijuus 1920- ja 1930-lukujen pienviljelijälehdissä




TekijätStrömmer, Pentti

KustantajaTyöväenperinne ry

Julkaisuvuosi2025

Lehti: Työväentutkimus

Vuosikerta2025

Numero39

Aloitussivu24

Lopetussivu39

ISSN0784-1272

eISSN1459-7780

DOIhttps://doi.org/10.37456/tvt.178379

Julkaisun avoimuus kirjaamishetkelläAvoimesti saatavilla

Julkaisukanavan avoimuus Kokonaan avoin julkaisukanava

Verkko-osoitehttps://journal.fi/tyovaentutkimus/article/view/178379

Rinnakkaistallenteen osoitehttps://research.utu.fi/converis/portal/detail/Publication/508099880

Rinnakkaistallenteen lisenssiCC BY NC ND

Rinnakkaistallennetun julkaisun versioKustantajan versio


Tiivistelmä

Vuoden 1918 laki vuokra-alueiden lunastamisesta vapautti torpparit pienviljelijöiksi, joilla oli omaa maata. Myöhemmät lait 1920-luvulla vahvistivat pienviljelystä suomalaisessa maataloudessa. Pienviljelystilat olivat perheviljelmiä, joissa isäntä, emäntä ja lapset osallistuivat työhön. Tutkin artikkelissani pienviljelijäemäntien asemaa ja toimijuutta pienviljelijälehdissä 1920- ja 1930-luvuilla. Tutkimusaineistonani ovat pienviljelijäjärjestöjen lehdet, Pienviljelijä ja Pienviljelijäin Keskusliiton Tiedonantoja (myöh. Pienviljelijäin Keskusliiton Tiedonantaja ja Yhteistyö). Emännän tehtävät jakautuivat taloudessa kodin sisäisiin ja ulkoisiin töihin. Emäntä oli myös äiti ja vaimo. Hän hoiti karjan, kotitalouden ja kasvatti lapset. Yhdessä isännän kanssa emäntä hoiti muita maatalouteen liittyviä tehtäviä. Pienviljelijätalous oli kokonaisuus, jossa tarvittiin molempien puolisoiden, koko perheen, työpanosta.


Ladattava julkaisu

This is an electronic reprint of the original article.
This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail. Please cite the original version.





Last updated on