A3 Vertaisarvioitu kirjan tai muun kokoomateoksen osa
Materiaalin aika - Outi Pieskin materiaalilähtöinen taide saamelaisen perinnetiedon ja nykytaiteen vuoropuhelussa.
Tekijät: Kalhama, Pilvi
Toimittaja: Roni Grén, Juhana Lahti, Tomi Moisio, Riikka Niemelä.
Kustantaja: Serlachius & Taidehistorian seura
Julkaisuvuosi: 2025
Kokoomateoksen nimi: Nykytaide katsoo taakseen. Lastuja Gösta Serlachiuksen taidesäätiön kokoelmasta.
Sarjan nimi: Taidehistoriallisia tutkimuksia
Numero sarjassa: 56
Aloitussivu: 86
Lopetussivu: 96
ISBN: 978-952-7441-90-9
ISSN: 1799-7720
eISSN: 2954-2812
Julkaisun avoimuus kirjaamishetkellä: Ei avoimesti saatavilla
Julkaisukanavan avoimuus : Viivästetysti avoin julkaisukanava (julkaisut tulevat avoimesti saataville tietyn ajan jälkeen)
Verkko-osoite: https://edition.fi/ths/catalog/book/868
Rinnakkaistallenteen osoite: https://research.utu.fi/converis/portal/detail/Publication/506233793
Rinnakkaistallennetun julkaisun versio: Kustantajan versio
Lisätietoja: Nykytaide katsoo taakseen. Lastuja Gösta Serlachiuksen taidesäätiön kokoelmasta. Toim. Grén R., Lahti J., Moisio T., Niemelä R.
Artikkelissa tarkastellaan kuvataiteilija Outi Pieskin turvekattoista kotaa esittävän maalauksen Lavdnegoahti II (2017) materiaalisuutta saamelaiskulttuurin ja nykytaiteen vuoropuhelussa. Teosanalyysissä hyödynnetään saamelaiskulttuurista nousevia, teoksen materiaalista ja henkistä luonnetta avaavia käsitteitä duodji, saamenkäsityö, sekä rematriaatio, joka kytkeytyy kulttuuriaineisten käyttöön ja muokkautumiseen. Teoksen syntymaisemissa pohjoisen erämaassa muodostuneiden kirjoittajan omakohtaisten kokemusten ohella tarkastelu kietoutuu länsimaisessa nykytaiteessa tunnistettuun nk. materiaaliseen käänteeseen. Teoksessa Lavdnegoahti II duodji valjastetaan osaksi nykkytaidetta, josta tulee areena saamelaisen perinteen muokkautumiselle ja materiaaliselle työstölle. Duodjin uudelleenmuotoutuminen teoksessa tuo esii sen uusmaterialistisen luonteen toiminnallisena ja materiaaleiltaan aktiivisena teoksena, joka avaa tulkinnallisen vuoropuhelun menneisyyden, nykyhetken ja tulevaisuuden välillä. Artikkeli edustaa puheenvuoroa keskustelussa siitä, millä ehdoin länsimainen taidehistoriankirjoitus ja -katsanto voivat tuottaa tulkintaa alkuperäiskulttuurin taiteesta.
Ladattava julkaisu This is an electronic reprint of the original article. |