A3 Vertaisarvioitu kirjan tai muun kokoomateoksen osa

Materiaalin aika - Outi Pieskin materiaalilähtöinen taide saamelaisen perinnetiedon ja nykytaiteen vuoropuhelussa.




TekijätKalhama, Pilvi

ToimittajaRoni Grén, Juhana Lahti, Tomi Moisio, Riikka Niemelä.

KustantajaSerlachius & Taidehistorian seura

Julkaisuvuosi2025

Kokoomateoksen nimiNykytaide katsoo taakseen. Lastuja Gösta Serlachiuksen taidesäätiön kokoelmasta.

Sarjan nimiTaidehistoriallisia tutkimuksia

Numero sarjassa56

Aloitussivu86

Lopetussivu96

ISBN978-952-7441-90-9

ISSN1799-7720

eISSN2954-2812

Julkaisun avoimuus kirjaamishetkelläEi avoimesti saatavilla

Julkaisukanavan avoimuus Viivästetysti avoin julkaisukanava (julkaisut tulevat avoimesti saataville tietyn ajan jälkeen)

Verkko-osoitehttps://edition.fi/ths/catalog/book/868

Rinnakkaistallenteen osoitehttps://research.utu.fi/converis/portal/detail/Publication/506233793

Rinnakkaistallennetun julkaisun versioKustantajan versio

LisätietojaNykytaide katsoo taakseen. Lastuja Gösta Serlachiuksen taidesäätiön kokoelmasta. Toim. Grén R., Lahti J., Moisio T., Niemelä R.


Tiivistelmä

Artikkelissa tarkastellaan kuvataiteilija Outi Pieskin turvekattoista kotaa esittävän maalauksen Lavdnegoahti II (2017) materiaalisuutta saamelaiskulttuurin ja nykytaiteen vuoropuhelussa. Teosanalyysissä hyödynnetään saamelaiskulttuurista nousevia, teoksen materiaalista ja henkistä luonnetta avaavia käsitteitä duodji, saamenkäsityö, sekä rematriaatio, joka kytkeytyy kulttuuriaineisten käyttöön ja muokkautumiseen. Teoksen syntymaisemissa pohjoisen erämaassa muodostuneiden kirjoittajan omakohtaisten kokemusten ohella tarkastelu kietoutuu länsimaisessa nykytaiteessa tunnistettuun nk. materiaaliseen käänteeseen. Teoksessa Lavdnegoahti II duodji valjastetaan osaksi nykkytaidetta, josta tulee areena saamelaisen perinteen muokkautumiselle ja materiaaliselle työstölle. Duodjin uudelleenmuotoutuminen teoksessa tuo esii sen uusmaterialistisen luonteen toiminnallisena ja materiaaleiltaan aktiivisena teoksena, joka avaa tulkinnallisen vuoropuhelun menneisyyden, nykyhetken ja tulevaisuuden välillä. Artikkeli edustaa puheenvuoroa keskustelussa siitä, millä ehdoin länsimainen taidehistoriankirjoitus ja -katsanto voivat tuottaa tulkintaa alkuperäiskulttuurin taiteesta. 


Ladattava julkaisu

This is an electronic reprint of the original article.
This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail. Please cite the original version.





Last updated on