Oikeus ääneen: Turun Työväenyhdistyksen Naiskuoron alkuvaiheet 1897–1918 – Mikrohistoriallinen tutkimus naisliikkeen musiikkitoiminnasta - UTU Tutkimustietojärjestelmä

A3 Vertaisarvioitu kirjan tai muun kokoomateoksen osa

Oikeus ääneen: Turun Työväenyhdistyksen Naiskuoron alkuvaiheet 1897–1918 – Mikrohistoriallinen tutkimus naisliikkeen musiikkitoiminnasta

Tekijät: Susanna Välimäki

Toimittaja: Saijaleena Rantanen, Susanna Välimäki, Sini Mononen

Kustannuspaikka: Helsinki

Julkaisuvuosi: 2020

Kokoomateoksen nimi: Työväen taide ja kulttuuri muutosvoimana: Kirjoituksia työväen musiikista, kirjallisuudesta, teatterista ja muusta kulttuuritoiminnasta

Sarjan nimi: Acta Musicologica Militantia / Tutkimusyhdistys Suoni ry:n julkaisusarja

Numero sarjassa: 3

Aloitussivu: 125

Lopetussivu: 177

Sivujen määrä: 52

ISBN: 978-952-5976-85-4

eISBN: 978-952-5976-86-1

ISSN: 2490-0540

Verkko-osoite: https://www.suoni.fi/julkaisut

Rinnakkaistallenteen osoite: https://research.utu.fi/converis/portal/detail/Publication/48971294

Tiivistelmä

Artikkelissa tarkastellaan yhtä Suomen vanhimmista edelleen toimivista naiskuoroista. Kuorolaulu on alusta asti ollut työväenliikkeen keskeistä
kulttuuritoimintaa ja muun muassa iltamien, mielenosoitusten
ja juhlien perustekijä. Välimäki tarkastelee Turun Työväenyhdistyksen Naiskuoron toimintaa vanhan työväenliikkeen aikana
sekä sen kytkeytymistä naisasiaan.

Välimäen mukaan työläisnaisten kuorolaulu politisoitui työväen aatteen ohella naisten
äänioikeustaistelun myötä: oikeus ääneen tarkoitti kuorolle sekä
konkreettista tekoa (julkista esiintymistä ja oman kehon hallintaa) että poliittista vaatimusta (äänioikeutta ja vaalikelpoisuutta).
Aatteellisten ja yhteisöllisten ulottuvuuksien ohella kuorotoiminta merkitsi työläiselle henkistä itsensä kehittämistä, henkilökohtaisia ystävyyssuhteita ja omakohtaista taideharrastusta,
mihin muuten oli vähän mahdollisuuksia.

Naiset olivat keskeisiä
toimijoita työväenyhdistysten kulttuuritoiminnassa. Työväenliikkeen demokraattisista ideaaleista huolimatta naiset ovat jääneet
tutkimuksessa paljon vähemmälle huomiolle kuin miehet: siksi
tarvitsemme edelleen naisten toimijuuteen keskittyviä naishistorioita, ainakin niin kauan, kunnes nainen on integroitunut yleisen historian ihmiskuvaan.

Metodologisesti tutkimus pohjautuu laajan historiallisen sanomalehti- ja arkistoaineiston feministiseen, nais-, mikro- ja kulttuurihistorialliseen tarkasteluun.

Ladattava julkaisu

This is an electronic reprint of the original article.
This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail. Please cite the original version.

Välimäki OIkeus ääneen.pdf