A3 Refereed book chapter or chapter in a compilation book

Oikeus ääneen: Turun Työväenyhdistyksen Naiskuoron alkuvaiheet 1897–1918 – Mikrohistoriallinen tutkimus naisliikkeen musiikkitoiminnasta




AuthorsSusanna Välimäki

EditorsSaijaleena Rantanen, Susanna Välimäki, Sini Mononen

Publishing placeHelsinki

Publication year2020

Book title Työväen taide ja kulttuuri muutosvoimana: Kirjoituksia työväen musiikista, kirjallisuudesta, teatterista ja muusta kulttuuritoiminnasta

Series titleActa Musicologica Militantia / Tutkimusyhdistys Suoni ry:n julkaisusarja

Number in series3

First page 125

Last page177

Number of pages52

ISBN978-952-5976-85-4

eISBN978-952-5976-86-1

ISSN2490-0540

Web address https://www.suoni.fi/julkaisut

Self-archived copy’s web addresshttps://research.utu.fi/converis/portal/detail/Publication/48971294


Abstract










Artikkelissa tarkastellaan yhtä Suomen vanhimmista edelleen toimivista naiskuoroista. Kuorolaulu on alusta asti ollut työväenliikkeen keskeistä
kulttuuritoimintaa ja muun muassa iltamien, mielenosoitusten
ja juhlien perustekijä. Välimäki tarkastelee Turun Työväenyhdistyksen Naiskuoron toimintaa vanhan työväenliikkeen aikana
sekä sen kytkeytymistä naisasiaan.

Välimäen mukaan työläisnaisten kuorolaulu politisoitui työväen aatteen ohella naisten
äänioikeustaistelun myötä: oikeus ääneen tarkoitti kuorolle sekä
konkreettista tekoa (julkista esiintymistä ja oman kehon hallintaa) että poliittista vaatimusta (äänioikeutta ja vaalikelpoisuutta).
Aatteellisten ja yhteisöllisten ulottuvuuksien ohella kuorotoiminta merkitsi työläiselle henkistä itsensä kehittämistä, henkilökohtaisia ystävyyssuhteita ja omakohtaista taideharrastusta,
mihin muuten oli vähän mahdollisuuksia.

Naiset olivat keskeisiä
toimijoita työväenyhdistysten kulttuuritoiminnassa. Työväenliikkeen demokraattisista ideaaleista huolimatta naiset ovat jääneet
tutkimuksessa paljon vähemmälle huomiolle kuin miehet: siksi
tarvitsemme edelleen naisten toimijuuteen keskittyviä naishistorioita, ainakin niin kauan, kunnes nainen on integroitunut yleisen historian ihmiskuvaan.

Metodologisesti tutkimus pohjautuu laajan historiallisen sanomalehti- ja arkistoaineiston feministiseen, nais-, mikro- ja kulttuurihistorialliseen tarkasteluun.





Downloadable publication

This is an electronic reprint of the original article.
This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail. Please cite the original version.





Last updated on 2024-26-11 at 11:07