A3 Refereed book chapter or chapter in a compilation book
Oikeus ääneen: Turun Työväenyhdistyksen Naiskuoron alkuvaiheet 1897–1918 – Mikrohistoriallinen tutkimus naisliikkeen musiikkitoiminnasta
Authors: Susanna Välimäki
Editors: Saijaleena Rantanen, Susanna Välimäki, Sini Mononen
Publishing place: Helsinki
Publication year: 2020
Book title : Työväen taide ja kulttuuri muutosvoimana: Kirjoituksia työväen musiikista, kirjallisuudesta, teatterista ja muusta kulttuuritoiminnasta
Series title: Acta Musicologica Militantia / Tutkimusyhdistys Suoni ry:n julkaisusarja
Number in series: 3
First page : 125
Last page: 177
Number of pages: 52
ISBN: 978-952-5976-85-4
eISBN: 978-952-5976-86-1
ISSN: 2490-0540
Web address : https://www.suoni.fi/julkaisut
Self-archived copy’s web address: https://research.utu.fi/converis/portal/detail/Publication/48971294
Artikkelissa tarkastellaan yhtä Suomen vanhimmista edelleen toimivista naiskuoroista. Kuorolaulu on alusta asti ollut työväenliikkeen keskeistä
kulttuuritoimintaa ja muun muassa iltamien, mielenosoitusten
ja juhlien perustekijä. Välimäki tarkastelee Turun Työväenyhdistyksen Naiskuoron toimintaa vanhan työväenliikkeen aikana
sekä sen kytkeytymistä naisasiaan.
Välimäen mukaan työläisnaisten kuorolaulu politisoitui työväen aatteen ohella naisten
äänioikeustaistelun myötä: oikeus ääneen tarkoitti kuorolle sekä
konkreettista tekoa (julkista esiintymistä ja oman kehon hallintaa) että poliittista vaatimusta (äänioikeutta ja vaalikelpoisuutta).
Aatteellisten ja yhteisöllisten ulottuvuuksien ohella kuorotoiminta merkitsi työläiselle henkistä itsensä kehittämistä, henkilökohtaisia ystävyyssuhteita ja omakohtaista taideharrastusta,
mihin muuten oli vähän mahdollisuuksia.
Naiset olivat keskeisiä
toimijoita työväenyhdistysten kulttuuritoiminnassa. Työväenliikkeen demokraattisista ideaaleista huolimatta naiset ovat jääneet
tutkimuksessa paljon vähemmälle huomiolle kuin miehet: siksi
tarvitsemme edelleen naisten toimijuuteen keskittyviä naishistorioita, ainakin niin kauan, kunnes nainen on integroitunut yleisen historian ihmiskuvaan.
Metodologisesti tutkimus pohjautuu laajan historiallisen sanomalehti- ja arkistoaineiston feministiseen, nais-, mikro- ja kulttuurihistorialliseen tarkasteluun.
Downloadable publication This is an electronic reprint of the original article. |