Yleislääkäri kohtaa työssään usein potilaita, joilla on pitkäkestoista unettomuutta. Monet potilaat kertovat ”kokeilleensa jo kaikkea”, ja sekä lääkäri että potilas voivat kokea keinottomuutta tilanteessa. Vastaanotolla kannattaa ensin selvittää, mitä potilas tarkoittaa unettomuudella ja onko hänellä itsellään jokin käsitys uniongelmiensa syystä. Potilaan elintavat, psykososiaalinen tilanne, muut sairaudet ja lääkitykset on tarpeen kartoittaa. Tavoitteena on selvittää potilaan uniongelman taustasyyt ja sitä ylläpitävät tekijät, joihin vaikuttaminen on ongelman ratkaisemisessa ensisijaista. Hoito suunnitellaan yksilöllisesti. Hoitosuositusten mukaan potilas tulee ohjata kognitiivis-behavioraalisiin menetelmiin (CBT-I) perustuvaan hoitoon. Lääkehoitoja käytettäessä tulee punnita niiden hyödyt ja haitat tapauskohtaisesti ja seurata potilasta säännöllisesti.