Yhä useampi länsimainen kuluttaja on ikääntynyt ja asuu kaupungissa.
Esimerkiksi Euroopan unionin alueella vanhushuoltosuhteen (yli 64-vuotiaiden
osuus 15–64-vuotiaasta väestöstä) ennustetaan nousevan 40 prosenttiin
2020-luvulla. Väestön ikääntyminen aiheuttaa yhteiskunnallisia haasteita
palveluiden järjestämisessä ja erityisen haastava tilanne on
kaupunkikeskustoissa, joiden on todettu olevan ikääntyneille tärkeitä
ostosympäristöjä. Palveluiden siirtyminen keskusta-alueiden ulkopuolelle sekä
verkkokaupan yleistyminen ovat muuttaneet koko kaupan rakennetta ja kuluttajien
asiointitapoja.

Maailman terveysjärjestön (WHO) yhtenä tavoitteena on sitouttaa ja auttaa
kaupunkeja kehittymään ikäystävällisiksi ympäristöiksi, jotka tukevat väestön
aktiivista ja terveyttä edistävää ikääntymistä.

Aktiivinen ikääntyminen nähdään elinikäisenä prosessina, joten
ikäystävällinen kaupunki fyysisine ja sosiaalisine ostosympäristöineen ei ole
vain "vanhusystävällinen" vaan se on hyvä asuin- ja toimintaympäristö
kaikenikäisille. Maailman terveysjärjestö on koonnut kahdeksan ikäystävällisen
kaupunkiympäristön (Age-Friendly City) teema-aluetta ohjatakseen kaupunkeja eri
puolilla maailmaa ryhtymään väestön ikääntymisen edellyttämiin toimenpiteisiin.