Akateemisen maahanmuuttajan suomen kielen taidon tarve työssä ja arjessa




Markku Nikulin

PublisherEesti Rakenduslingvistika Ühing

2019

Lähivõrdlusi. Lähivertailuja

29

DOIhttps://doi.org/10.5128/LV29.06

http://dx.doi.org/10.5128/LV29.06

https://research.utu.fi/converis/portal/detail/Publication/45355167



Suomen kielen aseman heikkenemisestä
yliopistolla ja yhteiskunnassa on keskusteltu paljon viime aikoina.
Joskus jopa oletetaan, ettei akateemisessa maailmassa enää tarvita
suomen kieltä. Tässä artikkelissa tuodaan esiin akateemisten
maahanmuuttajien kokemuspohjainen näkökulma suomen kielen tarpeeseen
työ-ja arkielämässä. Samalla pyritään osoittamaan kielitaidon kytkös
vastaajien hyvinvointiin ja kotoutumisen asteeseen. Tutkimusaineistona
on käytetty Turun yliopistossa vuonna 2015 toteutettua kyselyä, joka
kartoitti suomen kielen käyttö- ja opetustarvetta sekä kielen osaamisen
merkitystä ei-suomenkielisten yliopistolaisten elämässä. Vastaajien
enemmistön mukaan Suomessa voi periaatteessa asua ja tulla toimeen myös
englanniksi. Suomeksi vastanneista 74 % oli kuitenkin sitä mieltä, että
Suomessa ei voi elää hyvin eikä kotoutuminen ole täysimittaisesti
mahdollista ilman suomen taitoa. Pääosa vastaajista ja erityisesti
henkilökunnan jäsenet toivoivat parempaa kielitaitoa, ja lisäopetusta
toivottiin myös ylimmillä kielitaitotasoilla (B2–C2). Suomen kieli
vaikuttaakin olevan avaintekijä sekä henkilökohtaisen hyvinvoinnin että
kotoutumisen onnistumisen kannalta. Suurimmat esteet oppimiselle ovat
sopivien kielikurssien ja ajan puute, mihin ratkaisuna voitaisiin
tarjota esimerkiksi henkilökunnalle erikseen räätälöityjä kielikursseja.





Keywords


kielisosiologia; kielipolitiikka; kotoutuminen; toisen kielen oppiminen; akateemiset maahanmuuttajat; suomi

Last updated on 2024-26-11 at 22:56