A1 Vertaisarvioitu alkuperäisartikkeli tieteellisessä lehdessä
Akateemisen maahanmuuttajan suomen kielen taidon tarve työssä ja arjessa
Tekijät: Markku Nikulin
Kustantaja: Eesti Rakenduslingvistika Ühing
Julkaisuvuosi: 2019
Journal: Lähivõrdlusi. Lähivertailuja
Numero: 29
DOI: https://doi.org/10.5128/LV29.06
Verkko-osoite: http://dx.doi.org/10.5128/LV29.06
Rinnakkaistallenteen osoite: https://research.utu.fi/converis/portal/detail/Publication/45355167
Tiivistelmä
Suomen kielen aseman heikkenemisestä
yliopistolla ja yhteiskunnassa on keskusteltu paljon viime aikoina.
Joskus jopa oletetaan, ettei akateemisessa maailmassa enää tarvita
suomen kieltä. Tässä artikkelissa tuodaan esiin akateemisten
maahanmuuttajien kokemuspohjainen näkökulma suomen kielen tarpeeseen
työ-ja arkielämässä. Samalla pyritään osoittamaan kielitaidon kytkös
vastaajien hyvinvointiin ja kotoutumisen asteeseen. Tutkimusaineistona
on käytetty Turun yliopistossa vuonna 2015 toteutettua kyselyä, joka
kartoitti suomen kielen käyttö- ja opetustarvetta sekä kielen osaamisen
merkitystä ei-suomenkielisten yliopistolaisten elämässä. Vastaajien
enemmistön mukaan Suomessa voi periaatteessa asua ja tulla toimeen myös
englanniksi. Suomeksi vastanneista 74 % oli kuitenkin sitä mieltä, että
Suomessa ei voi elää hyvin eikä kotoutuminen ole täysimittaisesti
mahdollista ilman suomen taitoa. Pääosa vastaajista ja erityisesti
henkilökunnan jäsenet toivoivat parempaa kielitaitoa, ja lisäopetusta
toivottiin myös ylimmillä kielitaitotasoilla (B2–C2). Suomen kieli
vaikuttaakin olevan avaintekijä sekä henkilökohtaisen hyvinvoinnin että
kotoutumisen onnistumisen kannalta. Suurimmat esteet oppimiselle ovat
sopivien kielikurssien ja ajan puute, mihin ratkaisuna voitaisiin
tarjota esimerkiksi henkilökunnalle erikseen räätälöityjä kielikursseja.
Keywords
kielisosiologia; kielipolitiikka; kotoutuminen; toisen kielen oppiminen; akateemiset maahanmuuttajat; suomi
Suomen kielen aseman heikkenemisestä
yliopistolla ja yhteiskunnassa on keskusteltu paljon viime aikoina.
Joskus jopa oletetaan, ettei akateemisessa maailmassa enää tarvita
suomen kieltä. Tässä artikkelissa tuodaan esiin akateemisten
maahanmuuttajien kokemuspohjainen näkökulma suomen kielen tarpeeseen
työ-ja arkielämässä. Samalla pyritään osoittamaan kielitaidon kytkös
vastaajien hyvinvointiin ja kotoutumisen asteeseen. Tutkimusaineistona
on käytetty Turun yliopistossa vuonna 2015 toteutettua kyselyä, joka
kartoitti suomen kielen käyttö- ja opetustarvetta sekä kielen osaamisen
merkitystä ei-suomenkielisten yliopistolaisten elämässä. Vastaajien
enemmistön mukaan Suomessa voi periaatteessa asua ja tulla toimeen myös
englanniksi. Suomeksi vastanneista 74 % oli kuitenkin sitä mieltä, että
Suomessa ei voi elää hyvin eikä kotoutuminen ole täysimittaisesti
mahdollista ilman suomen taitoa. Pääosa vastaajista ja erityisesti
henkilökunnan jäsenet toivoivat parempaa kielitaitoa, ja lisäopetusta
toivottiin myös ylimmillä kielitaitotasoilla (B2–C2). Suomen kieli
vaikuttaakin olevan avaintekijä sekä henkilökohtaisen hyvinvoinnin että
kotoutumisen onnistumisen kannalta. Suurimmat esteet oppimiselle ovat
sopivien kielikurssien ja ajan puute, mihin ratkaisuna voitaisiin
tarjota esimerkiksi henkilökunnalle erikseen räätälöityjä kielikursseja.
Keywords
kielisosiologia; kielipolitiikka; kotoutuminen; toisen kielen oppiminen; akateemiset maahanmuuttajat; suomi
Ladattava julkaisu This is an electronic reprint of the original article. |  |
Turun yliopiston Tutkimustietojärjestelmän portaali