Lääkekaton vaikutus lääkekulutukseen
: Aarni Soppi, Katri Aaltonen, Jouko Verho
: Piia Pekola
: Terveystaloustieteen päivä
: Helsinki
: 2019
: Terveystaloustiede 2019
: Työpaperi
: 1
: 978-952-343-265-9
: 2323-363X
: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-265-9
Kysynnän hintajousto tarkoittaa kysynnän suhteellista muutosta hinnan suhteelliseen muutokseen nähden. Reseptilääkkeitä pidetään usein välttämättömyyshyödykkeinä, mistä syystä niiden hintajouston ajatellaan olevan lähellä nollaa (hinnan muuttuessa kysyntä pysyy suunnilleen samana). Kansainvälisten tutkimustu-losten perusteella lääkkeiden kysyntä kuitenkin reagoi hinnanmuutoksiin. Esimerkiksi Tanskassa tehdyssä Simonsen ym. (2016) tutkimuksessa lääkkeiden kysynnän hintajoustoksi arvioitiin -0,2–-0,7.
Tässä tutkimuksessa arvioidaan lääkekaton vaikutusta lääkkeiden kulutukseen. Lääkekatto on sairaus-vakuutuslaissa (L 1224/2004) määritetty kalenterivuosittainen enimmäissumma potilaan maksamien kor-vattavien lääkeostojen omavastuille. Kun lääkekatto ylittyy, potilailla on oikeus lisäkorvaukseen, joka nos-taa lääkkeiden korvausasteen lähelle 100 prosenttia sairausperusteisesta korvausluokasta riippumatta. Näin ollen lääkekaton ylittäminen aiheuttaa potilaan näkökulmasta lääkkeiden ostohinnassa voimakkaan muu-toksen, joka mahdollistaa lääkkeiden kysynnän hintajouston arvioinnin lääkekaton ylittäneillä potilailla.
Lääkekaton vaikutusta lääkekulutukseen on tutkittu Suomessa aikaisemmin. Verhon (2012) tutkimuksen mukaan lääkekaton ylittäminen lisäsi lääkekulutusta. Tulos osoitti, että potilaat muuttavat ostokäyttäyty-mistään omavastuun muuttuessa. Verhon laskelmassa lääkkeiden kysynnän hintajousto lääkekaton kohdalla oli −0,2.
Lääkekorvausjärjestelmään on tehty viimeisten vuosien aikana muutoksia, jotka ovat voineet vaikuttaa myös potilaiden ostokäyttäytymiseen. Tutkimuksen tavoitteena on esittää päivitetty arvio lääkkeiden ky-synnän hintajoustosta lääkekaton kohdalla. Ostokäyttäytymisen muutosta lääkekaton kohdalla arvioidaan korvausluokkakohtaisesti sekä potilaan iän, sukupuolen ja tulojen mukaan. Lisäksi esitetään laskelma lää-kekaton alentamisen suorasta vaikutuksesta ja käyttäytymisvaikutuksesta lääkekorvausmenoihin.