Kysynnän hintajousto tarkoittaa kysynnän suhteellista muutosta hinnan suhteelliseen muutokseen nähden. Reseptilääkkeitä pidetään usein välttämättömyyshyödykkeinä, mistä syystä niiden hintajouston ajatellaan olevan lähellä nollaa (hinnan muuttuessa kysyntä pysyy suunnilleen samana). Kansainvälisten tutkimustu-losten perusteella lääkkeiden kysyntä kuitenkin reagoi hinnanmuutoksiin. Esimerkiksi Tanskassa tehdyssä Simonsen ym. (2016) tutkimuksessa lääkkeiden kysynnän hintajoustoksi arvioitiin -0,2–-0,7.

Tässä tutkimuksessa arvioidaan lääkekaton vaikutusta lääkkeiden kulutukseen. Lääkekatto on sairaus-vakuutuslaissa (L 1224/2004) määritetty kalenterivuosittainen enimmäissumma potilaan maksamien kor-vattavien lääkeostojen omavastuille. Kun lääkekatto ylittyy, potilailla on oikeus lisäkorvaukseen, joka nos-taa lääkkeiden korvausasteen lähelle 100 prosenttia sairausperusteisesta korvausluokasta riippumatta. Näin ollen lääkekaton ylittäminen aiheuttaa potilaan näkökulmasta lääkkeiden ostohinnassa voimakkaan muu-toksen, joka mahdollistaa lääkkeiden kysynnän hintajouston arvioinnin lääkekaton ylittäneillä potilailla.

Lääkekaton vaikutusta lääkekulutukseen on tutkittu Suomessa aikaisemmin. Verhon (2012) tutkimuksen mukaan lääkekaton ylittäminen lisäsi lääkekulutusta. Tulos osoitti, että potilaat muuttavat ostokäyttäyty-mistään omavastuun muuttuessa. Verhon laskelmassa lääkkeiden kysynnän hintajousto lääkekaton kohdalla oli −0,2.

Lääkekorvausjärjestelmään on tehty viimeisten vuosien aikana muutoksia, jotka ovat voineet vaikuttaa myös potilaiden ostokäyttäytymiseen. Tutkimuksen tavoitteena on esittää päivitetty arvio lääkkeiden ky-synnän hintajoustosta lääkekaton kohdalla. Ostokäyttäytymisen muutosta lääkekaton kohdalla arvioidaan korvausluokkakohtaisesti sekä potilaan iän, sukupuolen ja tulojen mukaan. Lisäksi esitetään laskelma lää-kekaton alentamisen suorasta vaikutuksesta ja käyttäytymisvaikutuksesta lääkekorvausmenoihin.