B2 Non-refereed book chapter or chapter in a compilation book

"Elinikäisen oppimisen kulttuuri juurrutetaan joka ainoaan kansalaisryhmään" – havaintoja OECD:n vaikutuksista suomalaisessa aikuiskoulutuspolitiikassa




AuthorsHeikki Silvennoinen, Heikki Kinnari

EditorsHanna Nori, Hanna Laalo & Risto Rinne

Publication year2019

Book title Kohti oppimisyhteiskuntaa : Koulutuspolitiikan uusi suunta ja korkeakoulutuksen muuttuva maisema

Series titleTurun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta : julkaisusarja A

Number in series217

First page 389

Last page424

ISBN978-951-29-7578-5

ISSN0359-8829

Web address http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7578-5(external)

Self-archived copy’s web addresshttps://research.utu.fi/converis/portal/detail/Publication/40669882(external)


Abstract


Kansainväliset vaikutteet koulutuspolitiikassa ovat
voimistuneeterityisesti 1980-luvulta lähtien kautta koko teollistuneen
maailman.Yhtäältä maat ovat aktiivisesti lainanneet toisiltaan
koulutuspoliittisiaideoita ja ”hyviä käytäntöjä” (Ball 1998; Phillips2015;
Phillips & Ochs 2004; Steiner-Khamsi 2004), ja toisaaltaylikansalliset
organisaatiot ovat asiantuntijuuteen vedoten pyrkineetvaikuttamaan eri maiden
kansalliseen koulutuspolitiikkaanoman agendansa suuntaisesti (Corbett 2005;
Dostal 2004; Kallo2009; Stone 2004). Vaikuttamisen keinot vaihtelevat kovista
pehmeisiinja vaikutusmekanismit suorista epäsuoriin. EsimerkiksiTaloudellisen
yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n ajamienkoulutuspoliittisten ajatusten
ja suositusten suoria vaikutuksiavoi olla vaikea jäljittää ja dokumentaation
puuttuessa useinmyös mahdotonta todentaa pitävästi. OECD:llä ei ole
määräys-valtaa kansalliseen lainsäädäntöön, ja sen toimintaa
koulutuspolitiikassaonkin kuvattu pehmeäksi vallankäytöksi, monenlaisiinanalyyseihin,
politiikka-arviointeihin ja vertailuihin nojaavaksisuostutteluksi (ks. Bieber
& Martens 2011; Grek 2009; Martens& Jakobi 2010). OECD:n vaikutus eri
maiden koulutuspolitiikkaantapahtuu paljolti ajattelumallien, järkeilyjen ja
käsitteidenomaksumisen kautta. Tiedon ja informaatiotuotannon hallintamahdollistaa
vaikuttamisen jäsenmaiden politiikan agendoihinja sitä kautta myös
lainsäädännöllisiin uudistuksiin. OECD:n vaikutuksetvoivat olla suorempiakin,
kun maiden hallitukset alkavatpanna toimeen esimerkiksi
politiikka-arvioinneissa esitettyjäsuosituksia tai ryhtyvät toimenpiteisiin
kohentaakseen sijoitustaanmaiden välisissä vertailuissa.




Downloadable publication

This is an electronic reprint of the original article.
This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail. Please cite the original version.





Last updated on 2024-26-11 at 21:22