B2 Vertaisarvioimaton kirjan tai muun kokoomateoksen osa
"Elinikäisen oppimisen kulttuuri juurrutetaan joka ainoaan kansalaisryhmään" – havaintoja OECD:n vaikutuksista suomalaisessa aikuiskoulutuspolitiikassa
Tekijät: Heikki Silvennoinen, Heikki Kinnari
Toimittaja: Hanna Nori, Hanna Laalo & Risto Rinne
Julkaisuvuosi: 2019
Kokoomateoksen nimi: Kohti oppimisyhteiskuntaa : Koulutuspolitiikan uusi suunta ja korkeakoulutuksen muuttuva maisema
Sarjan nimi: Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta : julkaisusarja A
Numero sarjassa: 217
Aloitussivu: 389
Lopetussivu: 424
ISBN: 978-951-29-7578-5
ISSN: 0359-8829
Verkko-osoite: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7578-5
Rinnakkaistallenteen osoite: https://research.utu.fi/converis/portal/detail/Publication/40669882
Kansainväliset vaikutteet koulutuspolitiikassa ovat
voimistuneeterityisesti 1980-luvulta lähtien kautta koko teollistuneen
maailman.Yhtäältä maat ovat aktiivisesti lainanneet toisiltaan
koulutuspoliittisiaideoita ja ”hyviä käytäntöjä” (Ball 1998; Phillips2015;
Phillips & Ochs 2004; Steiner-Khamsi 2004), ja toisaaltaylikansalliset
organisaatiot ovat asiantuntijuuteen vedoten pyrkineetvaikuttamaan eri maiden
kansalliseen koulutuspolitiikkaanoman agendansa suuntaisesti (Corbett 2005;
Dostal 2004; Kallo2009; Stone 2004). Vaikuttamisen keinot vaihtelevat kovista
pehmeisiinja vaikutusmekanismit suorista epäsuoriin. EsimerkiksiTaloudellisen
yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n ajamienkoulutuspoliittisten ajatusten
ja suositusten suoria vaikutuksiavoi olla vaikea jäljittää ja dokumentaation
puuttuessa useinmyös mahdotonta todentaa pitävästi. OECD:llä ei ole
määräys-valtaa kansalliseen lainsäädäntöön, ja sen toimintaa
koulutuspolitiikassaonkin kuvattu pehmeäksi vallankäytöksi, monenlaisiinanalyyseihin,
politiikka-arviointeihin ja vertailuihin nojaavaksisuostutteluksi (ks. Bieber
& Martens 2011; Grek 2009; Martens& Jakobi 2010). OECD:n vaikutus eri
maiden koulutuspolitiikkaantapahtuu paljolti ajattelumallien, järkeilyjen ja
käsitteidenomaksumisen kautta. Tiedon ja informaatiotuotannon hallintamahdollistaa
vaikuttamisen jäsenmaiden politiikan agendoihinja sitä kautta myös
lainsäädännöllisiin uudistuksiin. OECD:n vaikutuksetvoivat olla suorempiakin,
kun maiden hallitukset alkavatpanna toimeen esimerkiksi
politiikka-arvioinneissa esitettyjäsuosituksia tai ryhtyvät toimenpiteisiin
kohentaakseen sijoitustaanmaiden välisissä vertailuissa.
Ladattava julkaisu This is an electronic reprint of the original article. |