D4 Julkaistu kehittämis- tai tutkimusraportti tai -selvitys
Pitkospuita eteenpäin katsovaan päätöksentekoon: Vihreän, osallistavan, digitaalisen ja kriisinkestävän rakennetun ympäristön tiekartta 2050
Tekijät: Heinonen Sirkka, Viitamäki Riku, Karjalainen Joni, Taylor Amos, Toivonen Saija, Tähtinen Lassi
Kustantaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto
Kustannuspaikka: Turku
Julkaisuvuosi: 2023
Sarjan nimi: Tutu eJulkaisuja
Numero sarjassa: 3/2023
ISBN: 978-952-249-595-2
eISBN: 978-952-249-591-4
ISSN: 1797-1322
Verkko-osoite: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-249-591-4
Rinnakkaistallenteen osoite: https://research.utu.fi/converis/portal/detail/Publication/380774730
Tämä raportti ’Pitkospuita eteenpäin katsovaan päätöksentekoon – vihreän, osallistavan, digitaalisen ja kriisinkestävän rakennetun ympäristön tiekartta 2050’ esittelee samannimisen tulevaisuusklinikan taustan, toteutuksen vaiheet ja tulokset. Tulevaisuusklinikka järjestettiin keväällä 2023 Suomen Akatemian rahoittamassa RESCUE-hankkeessa (Kiinteistöt ja kestävä kriisinhallinta kaupunkiympäristöissä). Siinä testattiin kaupunkien kriisinkestävyyttä viiden eri kriisin vaikutuksista ja politiikka- ja toimenpidesuosituksista, joita tarvitaan kyseisistä kriiseistä selviämiseen ja jopa niistä oppimiseen. Työskentely tapahtui viidessä pienryhmässä, joista kullakin oli annettuna oma kriisinsä: 1) täydellinen jatkuva sähkökatko, 2) äärimmäinen helleaalto maastopaloineen; 3) some luo mielenterveyspommin, julkinen tila katoaa; 4) vihollinen hyökkää Suomeen ja 5) Itämeri menee säppiin.
Kriisien vaikutuksia ja mahdollisia vastauksia niihin tarkasteltiin tulevaisuuspyörän ja tulevaisuustaulukon avulla. Lopuksi osallistujat laajensivat näkökulmaansa koko kriisin tarkasteluun ja hahmottivat tulevaisuustiekartan avulla, miten tavoiteltava visio (vihreä, digitaalinen, osallistava ja kriisinkestävä rakennettu ympäristö) voisi toteutua, mikäli heille määrätty kriisi toteutuisi. Tarkastelu ankkuroitui kolmen eri aikavälin tarkasteluun 10 vuoden jaksoissa: lyhyen aikavälin (2033), keskipitkän aikavälin (2043) ja pitkän aikavälin (2053). Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tunnistettavissa on useitakin geneerisiä kriisistä selviytymiskeinoja, olipa kriisi mikä tahansa − kontekstista riippumatta. Esimerkkeinä mainittakoon yhteisöllisyys, hajauttaminen ja pienemmät yksiköt, sekä tilojen joustava monikäyttöisyys. Luonnollisesti kriisin luonne toisaalta sanelee spesifejä selviytymiskeinoja.
Ladattava julkaisu This is an electronic reprint of the original article. |