D4 Published development or research report or study
Pitkospuita eteenpäin katsovaan päätöksentekoon: Vihreän, osallistavan, digitaalisen ja kriisinkestävän rakennetun ympäristön tiekartta 2050
Authors: Heinonen Sirkka, Viitamäki Riku, Karjalainen Joni, Taylor Amos, Toivonen Saija, Tähtinen Lassi
Publisher: Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto
Publishing place: Turku
Publication year: 2023
Series title: Tutu eJulkaisuja
Number in series: 3/2023
ISBN: 978-952-249-595-2
eISBN: 978-952-249-591-4
ISSN: 1797-1322
Web address : https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-249-591-4
Self-archived copy’s web address: https://research.utu.fi/converis/portal/detail/Publication/380774730
Tämä raportti ’Pitkospuita eteenpäin katsovaan päätöksentekoon – vihreän, osallistavan, digitaalisen ja kriisinkestävän rakennetun ympäristön tiekartta 2050’ esittelee samannimisen tulevaisuusklinikan taustan, toteutuksen vaiheet ja tulokset. Tulevaisuusklinikka järjestettiin keväällä 2023 Suomen Akatemian rahoittamassa RESCUE-hankkeessa (Kiinteistöt ja kestävä kriisinhallinta kaupunkiympäristöissä). Siinä testattiin kaupunkien kriisinkestävyyttä viiden eri kriisin vaikutuksista ja politiikka- ja toimenpidesuosituksista, joita tarvitaan kyseisistä kriiseistä selviämiseen ja jopa niistä oppimiseen. Työskentely tapahtui viidessä pienryhmässä, joista kullakin oli annettuna oma kriisinsä: 1) täydellinen jatkuva sähkökatko, 2) äärimmäinen helleaalto maastopaloineen; 3) some luo mielenterveyspommin, julkinen tila katoaa; 4) vihollinen hyökkää Suomeen ja 5) Itämeri menee säppiin.
Kriisien vaikutuksia ja mahdollisia vastauksia niihin tarkasteltiin tulevaisuuspyörän ja tulevaisuustaulukon avulla. Lopuksi osallistujat laajensivat näkökulmaansa koko kriisin tarkasteluun ja hahmottivat tulevaisuustiekartan avulla, miten tavoiteltava visio (vihreä, digitaalinen, osallistava ja kriisinkestävä rakennettu ympäristö) voisi toteutua, mikäli heille määrätty kriisi toteutuisi. Tarkastelu ankkuroitui kolmen eri aikavälin tarkasteluun 10 vuoden jaksoissa: lyhyen aikavälin (2033), keskipitkän aikavälin (2043) ja pitkän aikavälin (2053). Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tunnistettavissa on useitakin geneerisiä kriisistä selviytymiskeinoja, olipa kriisi mikä tahansa − kontekstista riippumatta. Esimerkkeinä mainittakoon yhteisöllisyys, hajauttaminen ja pienemmät yksiköt, sekä tilojen joustava monikäyttöisyys. Luonnollisesti kriisin luonne toisaalta sanelee spesifejä selviytymiskeinoja.
Downloadable publication This is an electronic reprint of the original article. |