Tässä etnografisessa tutkimuksessa haastateltiin kahta peruskoulun fysiikan ja

kemian opettajaa sekä seurattiin heidän oppituntejaan. Heidän esimerkillinen

opetuksensa oli näkynyt kansallisessa arvioinnissa sekä hyvinä oppimistuloksina

että oppilaiden myönteisinä asenteina. Opettajien työtavoista löytyi sekä eroja

että yhtäläisyyksiä. Molempien opetus oli pohtivaa ja tutkimuksellista. Lisäksi

molemmat opettajat olivat hyvin tietoisia oman opetuksensa käytänteistä, oppituntien

havainnot vastasivat haastatteluja. Opettajat korostivat oppilaiden ja

opettajan hyvien suhteiden ensisijaista merkitystä sekä ylläpitivät niitä. Kumpikin

opettaja oli myös löytänyt vahvuuksiensa mukaisen lähestymistavan opetukseen.

Toisen opettajan tunnit olivat strukturoituja ja hän yhdisti teorian oppilaiden

maailmaan monista näkökulmista. Hänellä oli taito selittää asiat selvästi ja mielenkiintoisesti.

Toinen opettaja puolestaan antoi oppilaille paljon valinnanvapautta

ja tuki itsenäistä työskentelyä. Opettajankoulutuksessa ja kouluissa tulisikin

tukea opettajan yksilöllistä kasvua opettajana.