Lapsen mielenterveys - miten huomioidaan maahanmuuttotausta?




Parviainen Heidi, Kankaanpää Saija-Liisa, Salama Essi

2023

Duodecim

Duodecim

139

21

1723

1730

0012-7183

2242-3281

https://www.duodecimlehti.fi/duo17859

https://research.utu.fi/converis/portal/detail/Publication/181774876



Maahanmuuttotaustaisiin lapsiin kuuluu taustaltaan hyvin monenlaisia lapsia. Mielenterveyden häiriöiden esiintyvyys vaihtelee muun muassa maahanmuuton syiden vuoksi. Mielenterveyden häiriöiden riski on suurempi osalla lapsista, esimerkiksi turvapaikanhakijoilla. Mielenterveyden luotettava arviointi vaatii huolellista taustatietojen keräämistä eri tahoilta ja erilaisin menetelmin. Tärkein menetelmä on lapsen ja hänen läheistensä haastattelu. Hoidon tulisi toteutua taustatekijöiden ja oirekuvan arviointiin perustuen kuten muunkin lapsiväestön osalta, mutta hoitomuodon muokkaamisesta tarvittaessa paremmin yksilölliset tarpeet huomioivaksi voi olla hyötyä. Lisäksi hoidossa tulisi huomioida kokonaisvaltaisesti sekä maahanmuuttohistoriaan että nykyiseen elämäntilanteeseen liittyvät riskitekijät. Ammattilaisen kulttuurisesta osaamisesta on hyötyä maahanmuuttotaustaisen lapsen mielenterveyttä käsiteltäessä, mutta tärkeintä on kuitenkin ammattilaisen avoimuus ja halu luottamuksellisen yhteistyösuhteen rakentamiseen.

Last updated on 2024-26-11 at 18:25