A2 Refereed review article in a scientific journal
Lapsen mielenterveys - miten huomioidaan maahanmuuttotausta?
Authors: Parviainen Heidi, Kankaanpää Saija-Liisa, Salama Essi
Publication year: 2023
Journal: Duodecim
Journal name in source: Duodecim
Volume: 139
Issue: 21
First page : 1723
Last page: 1730
ISSN: 0012-7183
eISSN: 2242-3281
Web address : https://www.duodecimlehti.fi/duo17859
Self-archived copy’s web address: https://research.utu.fi/converis/portal/detail/Publication/181774876
Abstract
Maahanmuuttotaustaisiin lapsiin kuuluu taustaltaan hyvin monenlaisia lapsia. Mielenterveyden häiriöiden esiintyvyys vaihtelee muun muassa maahanmuuton syiden vuoksi. Mielenterveyden häiriöiden riski on suurempi osalla lapsista, esimerkiksi turvapaikanhakijoilla. Mielenterveyden luotettava arviointi vaatii huolellista taustatietojen keräämistä eri tahoilta ja erilaisin menetelmin. Tärkein menetelmä on lapsen ja hänen läheistensä haastattelu. Hoidon tulisi toteutua taustatekijöiden ja oirekuvan arviointiin perustuen kuten muunkin lapsiväestön osalta, mutta hoitomuodon muokkaamisesta tarvittaessa paremmin yksilölliset tarpeet huomioivaksi voi olla hyötyä. Lisäksi hoidossa tulisi huomioida kokonaisvaltaisesti sekä maahanmuuttohistoriaan että nykyiseen elämäntilanteeseen liittyvät riskitekijät. Ammattilaisen kulttuurisesta osaamisesta on hyötyä maahanmuuttotaustaisen lapsen mielenterveyttä käsiteltäessä, mutta tärkeintä on kuitenkin ammattilaisen avoimuus ja halu luottamuksellisen yhteistyösuhteen rakentamiseen.
Maahanmuuttotaustaisiin lapsiin kuuluu taustaltaan hyvin monenlaisia lapsia. Mielenterveyden häiriöiden esiintyvyys vaihtelee muun muassa maahanmuuton syiden vuoksi. Mielenterveyden häiriöiden riski on suurempi osalla lapsista, esimerkiksi turvapaikanhakijoilla. Mielenterveyden luotettava arviointi vaatii huolellista taustatietojen keräämistä eri tahoilta ja erilaisin menetelmin. Tärkein menetelmä on lapsen ja hänen läheistensä haastattelu. Hoidon tulisi toteutua taustatekijöiden ja oirekuvan arviointiin perustuen kuten muunkin lapsiväestön osalta, mutta hoitomuodon muokkaamisesta tarvittaessa paremmin yksilölliset tarpeet huomioivaksi voi olla hyötyä. Lisäksi hoidossa tulisi huomioida kokonaisvaltaisesti sekä maahanmuuttohistoriaan että nykyiseen elämäntilanteeseen liittyvät riskitekijät. Ammattilaisen kulttuurisesta osaamisesta on hyötyä maahanmuuttotaustaisen lapsen mielenterveyttä käsiteltäessä, mutta tärkeintä on kuitenkin ammattilaisen avoimuus ja halu luottamuksellisen yhteistyösuhteen rakentamiseen.
Downloadable publication This is an electronic reprint of the original article. |  |
UTU Research Portal