A1 Refereed original research article in a scientific journal

Kiihottaminen kansanryhmää vastaan alioikeuskäytännössä




AuthorsHannonen Jasmin, Hyttinen Tatu

PublisherSuomen asianajajaliitto

Publication year2023

JournalDefensor Legis

Journal acronymDL

Volume104

Issue2/2023

First page 307

Last page330

eISSN2489-8279

Web address https://www.edilex.fi/defensor_legis/1001130006

Self-archived copy’s web addresshttps://research.utu.fi/converis/portal/detail/Publication/179765045


Abstract

Artikkelissa on analysoitu kaikki vuosina 2015–2021 alioikeuksissa annetut tuomiot kiihottamisesta kansanryhmää vastaan (annetut tuomiot N=106; ratkaistut syytekohdat N=135). Analyysin perusteella arvioidaan ensinnäkin sitä, ketkä kiihottamisrikoksia tekevät, ketkä ovat uhreja, mikä on kiihottamisrikoksen tavanomainen tekoalusta ja tekomuoto sekä kuinka usein kiihottamisrikos luetaan käräjäoikeudessa vastaajan syyksi. Hypoteesina on ollut, että alioikeuskäytännön lähiluku paljastaa toistaiseksi piiloon jäänyttä tietoa kiihottamisrikoksen ja sananvapauden välisestä jännitteestä sekä siitä, uhkaavatko kiihottamisrikostuomiot sananvapautta. Toiseksi analysoidaan, vaikuttaako kiihottamisrikoksen tekomuoto (uhkaus, panettelu, solvaus) rangaistuksen mittaamiseen. Tältä osin hypoteesina on ollut, ettei kiihottamisrikokseen sisäänkirjoitettua sananvapausulottuvuutta huomioida riittävästi rangaistusharkinnassa.

Artikkelissa osoitetaan, että kiihottamisrikostuomiot eivät ole sananvapauden näkökulmasta niin ongelmallisia kuin julkisuudessa on esitetty. Toinen keskeinen tutkimustulos on, ettei rangaistusharkinnassa riittävästi huomioida, onko tekijän syyksi luettu kansanryhmää uhkaava vihapuhe vai onko kysymyksessä ollut pikemminkin kansanryhmän panettelu ja solvaus. Tämä viittaa siihen, ettei alioikeuskäytännössä ole täysin tunnistettu uhkaavan ja väkivaltaan yllyttävän vihapuheen erityistä vahingollisuutta ja vaarallisuutta verrattuna panettelevaan ja solvaavaan vihapuheeseen.

Tutkimustuloksia on mahdollista hyödyntää pohdittaessa kiihottamisrikoksen lainsäädännöllisiä uudistamistarpeita sekä sitä, kuinka vihapuhetta on perusteltua pyrkiä kontrolloimaan liberaalissa demokratiassa. Tutkimustulokset antavat myös perusteen arvioida voimassa olevan kiihottamisrikoksen soveltamiskäytännön toimivuutta ja hyväksyttävyyttä.


Downloadable publication

This is an electronic reprint of the original article.
This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail. Please cite the original version.





Last updated on 2024-26-11 at 14:25