Laura Airas
Professor of Neuroimmunology, MD, PhD
laura.airas@utu.fi Itäinen Pitkäkatu 4 Turku ORCID-tunniste: https://orcid.org/https://orcid.org/0000-0002-9751-5881 |
Neurologia; Neuroimmunologia; Multippeli skleroosi; PET-kuvantaminen; MRI
Multiple sclerosis research, @multiplesclerosisresearchfinland, Neuroinflammation research, INFLAMES Flagship
Laura Airas on toiminut neuroimmunologian professorina Turun yliopistossa vuodesta 2017 alkaen. Hän valmistui lääketieteen lisensiaatiksi Turun yliopistosta vuonna 1991. Jo lääketieteen opintojensa ohessa hän aloitti väitöskirjatyönsä immunologian ja solubiologian alalla professori Sirpa Jalkasen tutkimusryhmässä. Osan väitöskirjatyöstään Airas teki Glaxo Institute of Molecular Biology-tutkimuskeskuksessa Genevessä, Sveitsissä kansainvälisessä korkeatasoisessa tutkimusympäristössä. Hän sai TY erityismaininnan väitöskirjatyöstään. Airas valmistui neurologian erikoislääkäriksi vuonna 2001 ja neurologian dosentiksi vuonna 2007 Turun yliopistosta. Vuodesta 2003 hän on johtanut tutkimusryhmää, joka on keskittynyt tutkimaan MS-taudin eri aspekteja. Tällä hetkellä Airaksen tutkimusryhmä toimii Turun PET-keskuksessa, ja tutkimuksen kohteena on erityisesti etenevän MS-taudin patofysiologia. Tutkimusryhmä käyttää hyväksi PET-kuvantamista, MRI-kuvantamista, biomarkkeritutkimusta sekä geneettisen tutkimuksen menetelmiä. Noin 10 hengen tutkimusryhmään kuuluu lääkäreitä, matemaatikkoja, perustutkijoita sekä lukuisia opiskelijoita. Ryhmä tekee yhteistyötä eri taustaisten (PET, metabolomiikka, immunologia, neurologia, neuroimmunologia) tutkijoiden kanssa eri puolilla maailmaa. Ryhmän tutkimusrahoitus tulee Suomen Akatemialta, Sigrid Juselius säätiöltä, ERVA-rahoituksesta, Suomen Kansalliselta Neurokeskukselta sekä teollisuudesta. Tutkimuksen ohella Airas tekee kliinistä työtä Tyksin neurotoimialueella neurologian erikoislääkärinä MS-potilaita tutkien ja hoitaen. Hän on osallistunut useisiin MS-taudin kansainvälisiin monikeskus-lääketutkimuksiin Suomen päätutkijana. Airas toimii TY tohtoritoimikunnan jäsenenä, sekä useiden kansainvälisten kongressien tieteellisen ohjausryhmän jäsenenä (ECNP, EAN, ECTRIMS, NNN). Hän on antanut säännöllisesti asiantuntija-arvioita neurologian ja neuroimmunologian alan arvostetuimmissa julkaisusarjoissa, sekä luennoinut MS-taudista sekä kotimaassa että ulkomailla. Vuonna 2015 hän sai kansainvälisen Grant for Multiple Sclerosis Innovation (GMSI) palkinnon, ja seuraavana vuonna hän piti Yalen yliopistossa Grand Rounds luennon. Akateemisen lukuvuoden 2016–2017 hän työskenteli Yalen yliopistossa Yhdysvalloissa vierailevana professorina.
Laura Airaksen tutkimusryhmä tutkii MS-taudin eri aspekteja. Vuonna 2003 hän aloitti Suomessa kansallisen monikeskustutkimuksen, jonka tavoitteena oli tutkia niitä immunologisia mekanismeja jotka myötävaikuttavat MS-taudin rauhoittumiseen raskauden aikana, ja aktivoitumiseen synnytyksen jälkeen. Tämä tutkimuslinja tuotti useita väitöskirjoja sekä alalla säännöllisesti siteerattuja kansainvälisiä julkaisuja. MS-potilaat ovat usein nuoria naisia, ja raskauteen liittyvät asiat ovat keskeisiä potilaiden hoidossa käsiteltäviä kysymyksiä, ja tutkimuksesta saatu tieto on hyödyttänyt MS-potilaita sekä heitä hoitavia kliinikoita.
Vuonna 2008 Airaksen tutkimusryhmä oli ensimmäisten joukossa maailmassa soveltamassa PET-kuvantamista keskushermostotulehduksen tutkimukseen. Tässä oli myötävaikuttamassa Turun PET-keskuksen erinomainen tutkimusympäristö, joka tarjoaa monipuoliset välineet aivotutkimukseen. PET mahdollistaa aivojen patologian tutkimuksen elävillä MS-potilailla. Aivojen patologian parempi tunteminen on tarpeen erityisesti etenevässä MS-taudissa, tähän tautimuotoon kun nykyään ei juuri ole tarjolla tehokkaita hoitoja. Sairauden patogeneesin paremman tuntemuksen myötä myös lääkekehitysmahdollisuudet paranevat. PET-kuvantamisen avulla pystytään mittaamaan piilevää, hiipivää, hermosoluja tuhoavaa ja potilaiden toimintakykyä heikentävää tulehdusta, eli ns. mikroglia-solujen aktiivisuutta. Tätä ei saada mitattua useimmiten käytetyllä aivojen kuvantamismenetelmällä eli MRI:llä. Airaksen tutkimusryhmä on osoittanut PET-kuvauksen avulla että piilevän mikroglia-tulehduksen määrä lisääntyy MS-taudin edetessä, ja sen määrä korreloi potilaiden toimintakyvyn heikkenemiseen. Ryhmä on myös osoittanut, että MS-lääkkeillä pystytään vähentämään mikroglia-solujen aktiivisuutta. Tämän havainnon pohjalta pystytään mahdollisesti kehittämään myös uusia lääkehoitoja etenevään MS-tautiin.
Airaksen tutkimusryhmä pyrkii lähestymään etenevän MS-taudin patogeneesin ongelmaa usealta suunnalta. Yhtenä lähestymistapana on verestä mitattavat biomarkkerit, joiden avulla voidaan arvioida aivoissa tapahtuvia muutoksia. Ryhmä on juuri osoittanut että verestä mitattavilla biomarkkereilla voidaan arvioida MS-potilaan aivopatologian astetta ja laatua. Tämä on helposti toteutettava ja laajalti käyttökelpoinen menetelmä jolla on hyvät mahdollisuudet päätyä myös kliiniseen käyttöön MS-potilaiden seurannassa. Laura Airaksen tutkimusryhmän lähimmät kansainväliset tutkimusyhteistyökumppanit työskentelevät Yalen, Oxfordin ja Baselin yliopistoissa. Myös Suomessa MS-tutkimus on vahvasti verkottunut MS-rekisterin ja Kansallisen Neurokeskuksen myötä. Laura Airas johtaa tällä hetkellä kansallista Neurokeskuksen rahoittamaa MS-taudin pilottitutkimusta johon osallistuvat kaikki Suomen yliopistosairaalat, sekä Tampereen, Turun ja Helsingin yliopistot. Airaksen tutkimusrahoitus tulee Suomen Akatemialta, Sigrid Juselius säätiöltä, ERVA-rahoituksesta, Suomen Kansalliselta Neurokeskukselta sekä teollisuudesta.
Neuroimmunologian professorina Laura Airas on vastuussa Turun yliopiston lääketieteen opiskelijoiden neuroimmunologisesta koulutuksesta. Neurologian kurssin aikana Airas osallistuu myös yleisneurologian perusopetukseen. Airas on ohjannut lukuisia opinnäytetöitä Turun Yliopistossa. Lääketieteen opintoihin liittyvät syventävät opinnot on tehnyt yhteensä 19 opiskelijaa Airaksen ohjauksessa. Hän on myös ohjannut 3 maisteri-opiskelijan gradun, sekä 6 väitöskirjaa. Tällä hetkellä Airaksen ohjauksessa on 8 tohtoriopiskelijaa, 2 pro gradu-tutkielmaa tekevää maisteriopiskelijaa sekä ja 3 lääketieteellisten syventävien opintojen tekijää. Airas on toiminut vastaväittäjänä, väitöskirjan esitarkastajana sekä kustoksena niin Suomessa kuin ulkomaillakin, sekä antanut lausuntoja dosentuureista. Airas osallistuu useamman kotimaisen ja kansainvälisen kongressin tieteellisen ohjelman suunnitteluun kongressin ohjelmatoimikunnan jäsenenä (ECNP, EAN, ECTRIMS, NNN). Hän luennoi säännöllisesti MS-taudista ja neuroimmunologiasta sekä kotimaisissa että ulkomaisissa kokouksissa ja koulutustilaisuuksissa.
- In Vivo PET Imaging of Adenosine 2A Receptors in Neuroinflammatory and Neurodegenerative Disease (2017)
- Contrast Media and Molecular Imaging
(A2 Vertaisarvioitu katsausartikkeli tieteellisessä lehdessä) - Ocrelizumab versus Placebo in Primary Progressive Multiple Sclerosis (2017)
- New England Journal of Medicine
(A1 Vertaisarvioitu alkuperäisartikkeli tieteellisessä lehdessä ) - Anti-JC virus seroprevalence in a Finnish MS cohort (2016)
- Acta Neurologica Scandinavica
(A1 Vertaisarvioitu alkuperäisartikkeli tieteellisessä lehdessä ) - Effect of Fingolimod-Treatment on Blood Lipid Profiles of Multiple Sclerosis Patients (2016)
- Journal of Neuroimmune Pharmacology
(B1 Vertaisarvioimaton kirjoitus tieteellisessä lehdessä ) - Natalizumab treatment leads to an increase in circulating CXCR3-expressing B cells (2016)
- Neurology, Neuroimmunology and Neuroinflammation
(A1 Vertaisarvioitu alkuperäisartikkeli tieteellisessä lehdessä ) - Successive pregnancies in multiple sclerosis (2016)
- Neurology
(B1 Vertaisarvioimaton kirjoitus tieteellisessä lehdessä ) - Utilization of PET imaging in differential diagnostics between a tumefactive multiple sclerosis lesion and low-grade glioma (2016)
- Multiple Sclerosis and Related Disorders
(A1 Vertaisarvioitu alkuperäisartikkeli tieteellisessä lehdessä ) - Anti-VLA-4 treatment reduces microglial activation in a focal EAE-model (2015)
- Glia
(O2 Muu julkaisu ) - Association between soluble L-selectin and anti-JCV antibodies in natalizumab-treated relapsing-remitting MS patients (2015)
- Multiple Sclerosis and Related Disorders
(A1 Vertaisarvioitu alkuperäisartikkeli tieteellisessä lehdessä ) - Automated reference region extraction and population-based input function for brain [11C]TMSX PET image analyses (2015)
- Journal of Cerebral Blood Flow and Metabolism
(A1 Vertaisarvioitu alkuperäisartikkeli tieteellisessä lehdessä ) - Elevated concentration of C-reactive protein is associated with pregnancy-related co-morbidities but not with relapse activity in multiple sclerosis. (2015)
- Neurological Sciences
(A1 Vertaisarvioitu alkuperäisartikkeli tieteellisessä lehdessä ) - Hormonal and gender-related immune changes in multiple sclerosis (2015)
- Acta Neurologica Scandinavica
(A2 Vertaisarvioitu katsausartikkeli tieteellisessä lehdessä) - Imaging neuroinflammation in multiple sclerosis using TSPO-PET (2015)
- Clinical and Translational Imaging
(A2 Vertaisarvioitu katsausartikkeli tieteellisessä lehdessä) - In Vivo PET Imaging Demonstrates Diminished Microglial Activation After Fingolimod Treatment in an Animal Model of Multiple Sclerosis (2015)
- Journal of Nuclear Medicine
(A1 Vertaisarvioitu alkuperäisartikkeli tieteellisessä lehdessä ) - Kuvantaminen MS-taudissa (2015)
- Lääkärilehti
(A2 Vertaisarvioitu katsausartikkeli tieteellisessä lehdessä) - Microglial activation correlates with disease progression in multiple sclerosis (2015) E. Rissanen, J. Tuisku, M. Gardberg, A.M. Dickens, M. Sucksdorff, J. Rokka, T. Paavilainen, R. Parkkola, J.O. Rinne, L. Airas
(O2 Muu julkaisu ) - MS-tauti - Käypä hoito -suositus (2015) MS-tauti - Käypä hoito -suositus Remes A, Airas L, Atula S, Färkkilä M, Hartikainen P, Koivisto K, Mäenpää E, Ruutiainen J, Sumelahti ML
(D2 Artikkeli ammatillisessa kokoomateoksessa) - Multiple sclerosis and vitamin D during pregnancy and lactation (2015)
- Acta Neurologica Scandinavica
(B1 Vertaisarvioimaton kirjoitus tieteellisessä lehdessä ) - No evidence of human herpesvirus DNA in the CSF of multiple sclerosis patients (2015)
- Neurological Sciences
(B1 Vertaisarvioimaton kirjoitus tieteellisessä lehdessä ) - Brain positron emission tomography scanning can be used to image pathological determinants of progressive multiple sclerosis (2014)
- Multiple Sclerosis
(O2 Muu julkaisu )