Eeva-Liisa Eskelinen
 PhD


eeva-liisa.eskelinen@utu.fi

+358 29 450 3996

+358 50 511 5631

Kiinamyllynkatu 10

Turku

TyöhuoneC341

Kiinamyllynkatu 10, 20520 Turku, Finland
Medisiina C341

ORCID-tunnistehttps://orcid.org/0000-0003-0006-7785

Website of research group

Research Gate

Full list of publications


Asiantuntijuusalueet
Solubiolgia, autofagia, lysosomit, elektronimikroskopia, solujen kuvantaminen

Tutkimusyhteisö tai tutkimusaihe
Autofagian kalvodynamiikka

Biografia

Eeva-Liisa Eskelisellä on pitkä kokemus autofagiatutkimuksessa, erityisesti autofagosomien biogeneesin ja kalvodynamiikan tutkimuksessa elektronimikroskopian avulla. Hän valmistui filosofian tohtoriksi Jyväskylän yliopistossa ja toimi sen jälkeen tutkijatohtorina ensin Göttingenin yliopistossa Saksassa ja sen jälkeen Helsingin yliopistossa. 1999-2002 hän toimi tutkijana Dundeen yliopistossa Skotlannissa ja 2002-2005 ryhmänjohtajana Kielin yliopistossa Saksassa. 2005-2017 hän toimi yliopistonlehtorina Helsingin yliopistossa biotieteiden laitoksella. Marraskuussa 2017 hän aloitti lääketieteellisen solubiologian professorina biolääketieteen laitoksella Turun yliopistossa.




Tutkimus
Autofagosomien
kalvodynamiikka



Autofagia on
lysosomaalinen hajotusreitti, joka kierrättää sytoplasmista materiaalia ja
organelleja. Sen tehtävä on ylläpitää solujen energiatasapainoa ravintoaineiden
puutteen ja stressin aikana. Lisäksi autofagia hajottaa ja kierrättää
vahingoittuneita soluorganelleja sekä paakkuuntuneita proteiineja, suojelee
soluja metaboliselta stressiltä ja DNA vaurioilta, ja jopa pidentää solujen ja
organismien elinikää. Puutteellisesti toimiva autofagia on yhdistetty moniin
sairauksiin kuten syöpä, myopatiat, metaboliset sairaudet ja hermoston
rappeumataudit.



Autofagosomit ovat kalvon ympäröimiä rakkuloita, jotka
eristävät hajotettavan materiaalin muusta solulimasta ja toimittavat sen sitten
lysosomeihin hajotettavaksi. Ne muodostuvat  solulimakalvoston yhteydessä. Ensin ilmaantuu
litteä kalvopussi, fagofori, joka sitten laajenee ja muodostaa autofagosomin.
Autofagosomi yhtyy endosomien ja lysosomien kanssa, ja näin sen sisään jäänyt
materiaali päätyy lysosomaaliseen hajotukseen. Fagoforien ja autofagosomien
kalvojen alkuperää on yritetty selvittä jo vuosikymmenien ajan. Me etsimme
vastausta tähän kysymykseen käyttämällä kolmiulotteista elektronimikroskopiaa, elävien
solujen kuvantamista ja korrelatiivista valo-elektronimikroskopiaa. Lisäksi
selvitämme autofagiareitin loppuvaiheessa toimivan GTPaasin, RAB24:n,
molekyylitason mekanismeja.


Opetus

Opetan solubiologiaa biolääketieteen laitoksen tarjoamilla kursseilla sekä elektronimikroskopiaa Biomedical Imaging -maisteriohjelman kurssilla.



Julkaisut
  
null
  
null
  
1/7
  
null
  
null
  


Last updated on 2023-08-12 at 16:57