Aloitin opiskeluni Helsingissä kovista luonnontieteistä, mutta pian huomasin että sisäinen maailmanparantajani kaipasi myös mahdollisuutta oppien soveltamiseen. Onneksi löysin biologian, ja päädyin Chicagon ja Oregonin yliopistoihin, joissa biologiaa ei liiaksi lokeroitu osa-alueisiinsa.

Olen toiminut opettajana ja tutkijana Turun yliopiston biologian laitoksella lähes koko työurani; toimin ensin ekologian osastolla, josta siirryin myöhemmin genetiikalle. Olen opettanut biologiaa ekologiasta genetiikkaan ja bioinformatiikasta agroekologiaan. Onneksi jossain välissä on ollut mahdollisuus tehdä myös tutkimusta, jossa omimmaksi alueeksi koen niiden evolutiivisten systeemien tutkimisen, joissa ihmistoimintaan vaikuttamalla  pyritään vähentämään ongelmia. Esimerkkejä ovat vaikkapa kestävä maatalous, biotekniikan riskeihin varautuminen ja viimeisimpänä ilmastonmuutokseen varautuminen.

Erilaisten biologisten
ilmiöiden tilastolliset analyysit ovat olleet keskeisiä tutkimuksissani
varhaisista epidemiologisista alkane.  Olen
tutkinut koivun ja sitä hyödyntävien organismien suhteita Kevolla ja
akatemioprojektissani (50452) “Trophic-level and life-history consequences of
transgenic resistance in plants”.

Yhteistyössä Luken kanssa
(PI Irma Kallio-Nyberg), olen selvittänyt nousevien lämpötilojen, kalastuksen
ja kalanviljelyn vaikutuksia lohikaloihin (lohi, taimen, sika) Itämeren
alueella.



Pitkäaikainen yhteistyöni Kari Saikkosen ja Marjo Helanderin kanssa natojen ja
niiden mikrobi-interaktioiden tutkimisessa on innostanut perehtymään laajemminkin
maatalouden evolutiivisiin sovelluksiin.

Tällä hetkellä työskentelen
pääosin kahdessa projektissa. Tutkin glyfosaatin vaikutuksia ei-kohde-eliöihin osana
Marjo Helanderin johtamaa akatemiaprojektia. Huolellisesti suunnitellut ja
toteutetut koejärjestelyt useilla organismeilla vastaavat ajankohtaisiin
kysymyksiin ja auttavat faktojen tuomisessa usein löysänä vellovaan
glyfosaattikeskusteluun.   

Tärkein työni on Kevon
metsänrajapuutarhan (MRP) pitkäaikaisaineistojen dokumentointi ja analysointi. MRP-kokeet
ovat viiteen eri paikkaan Utsjoella, Inarissa, Kittilässä ja Ruissalossa
suunniteltuja koejärjestelyjä vapaapölytteisten pohjoisten koivuyksilöiden jälkeläisten
kasvattamiseksi samoilla paikoilla (common garden). Uusien mittausten yhdistäminen
vuosikymmeniä vanhoihin elinkiertomittauksiin, molekyylimenetelmät ja
kvantitatiivisen genetiikan analyysit tuottavat uusia ennusteita ja tietoa ilmastonmuutoksen
vaikutuksista, ympäristöön sopeutumisen mekanismeista ja koivun evoluutiosta.

Opetukseeni on viime
vuosina kuulunut BIOL1301 Genetiikan perusteet, BIOL2121 Evoluutiobiologia ja BIOL3050
Bioinformatiikkaa biologeille. Olen opettanut tilastotieteen kursseja
perusteista syventäviin opintoihin sekä biologialla että myös vuoden ajan
statistikkona tilastotieteen laitoksella. Olen soveltanut erityyppisiä lineaarisia
malleja evolutiivisiin ja kvantitatiivisen genetiikan tilanteisiin käyttäen
SAS- tai R-ympäristöjä.

Toimiessani ekologialla,
opetin Evolutiivisten interaktioiden ja Evolutiivisen ekologian kursseja.
Genetiikalla olen opettanut Populaatiogenetiikkaa, Evolutiivisia sovelluksia,
ja Evoluution lukupiiriä. Olen myös opettanut useita kertoja kurssia
Agroekologia ja –evoluutio yhdessä dos. Marjo Helanderin ja Luken henkilökunnan
kanssa.

Koen mieluisiksi
tilanteet, joissa voin aidosti jakaa opetusvastuun muiden opettajien kanssa.
Aina kun ajan, talouden ja hallinnon kannalta on mahdollista, haluan antaa
opiskelijoiden perehtyä ilmiöihin ja faktoihin itsenäisesti tai pienryhmissä.