Ritva Larva
FM, Medianomi (AMK)
reilar@utu.fi |
Suomi-Japani -suhteet; Marta Keravuori
Tutkin suomalais-japanilaisia suhteita 1940- ja 1950-luvuilla Marta Keravuoren (1888-1976) tekemän työn kautta. Keravuori kiinnostui Japanista ja japanin kielestä 52-vuotiaana. Kiinnostuksen herättäjänä oli nuori Kaname Yoshiro, joka opetti suomen opettajalleen haiku-runon 朝顔に釣瓶取られてもらひ水 (加賀千代, Kaga no Chiyo). Keravuori suomensi sen myöhemmin: "Aamunkukka tuo / kaivon sangon pidättää / vettä muualta." Runon lyhyys ja sen sisältämä maailma lumosivat Keravuoren.
Keravuoresta ehti tulla aikansa tunnetuimpia Japanin-tuntijoita Suomessa ja rakastettu julkisuuden henkilö Japanissa. Hänen tekemänsä "maakuvatyö" on paljon merkittävämpää kuin mitä on osattu aavistaa. Koetan myös löytää vastauksen, miksi hänet ja hänen työnsä ehdittiin unohtaa.
- Mukashibanashi, tarinat aikojen takaa - japanilaissadut suomalaisin silmin (2022) Tankasta mangaan. Miten suomentaa Japanin kieltä ja kulttuuria. Larva Ritva
(B2 Vertaisarvioimaton kirjan tai muun kokoomateoksen osa) - Matkapäiväkirjaa aistien – Maria Graham 1820-luvun Brasiliassa ja Marta Keravuori 1950-luvun Japanissa (2020) Päiväkirjojen jäljillä — Historiantutkimus ja omasta elämästä kirjoittaminen Susanna Lahtinen, Ritva Larva
(A3 Vertaisarvioitu kirjan tai muun kokoomateoksen osa) - Helsinki-äiti ja hänen kolme japanilaispoikaansa - Marta Keravuoren nuoret ystävät. (2019) Suomi ja Japani. Läheiset mutta kaukaiset. Ritva Larva
(B2 Vertaisarvioimaton kirjan tai muun kokoomateoksen osa) - (2019) Nihon to Finrando no deai to tsunagari. Hyakunen ni wataru kankeishi. 日本とフィンランドの出会いとつながり。 Ritva Larva リトバ・ラルバ
(B2 Vertaisarvioimaton kirjan tai muun kokoomateoksen osa) - Suomi–Japani -suhteiden polkuja フィン日友好の歩み (2018) Ritva Larva
(E3 Toimitustyö yleistajuiselle kokoomateokselle) - Mukasi, mukashi, olipa kerran japanilaissatuja Suomessa: Katsaus japanilaisten satujen käännöshistoriaan (2016)
- Ennen ja Nyt : Historian Tietosanomat
(A2 Vertaisarvioitu katsausartikkeli tieteellisessä lehdessä)