Käsityöoppiaine on perustamisensa 1866 jälkeen suurimman muutoksen myllerryksessä. Perusopetuksen opetussuunnitelma on uudistunut, käsityön oppimis- ja työympäristöjä kehitetään uudenlaisen tekemisen pajojen, verstaiden ja design studioiden näkökulmasta ja opettajankoulutus pyrkii uudistumaan, jotta oppiaineen kehittäminen keksimisprosesseja, teknologiaoppimista, yritteliäisyyttä ja innovaatiokompetensseja kehittäväksi toiminnalliseksi oppiaineeksi mahdollistuisi. Sanomalehdissä ja YLEn sivuilla käydään vilkasta keskustelua siitä, pitäisikö palata vuoden 1998 perusopetuslakia edeltävään kahden erillisen käsityöoppiaineen aikaan ja kykeneekö opettajankoulutus enää tuottamaan päteviä opettajia kentälle. Muutosvastarinta saa puolustamaan vanhaa uusien mahdollisuuksien etsimisen sijaan.

Tämä Ainedidaktiikka-lehden teemanumero kerää yhteen käsityön pedagogista ja didaktista tutkimusta sekä näin vastaa kentän opettajien ja opettajaopiskelijoiden tarpeeseen saada tieteellisiä tutkimustuloksia oman opetustyönsä lähtökohdaksi.