Tarkastelen tässä artikkelissa restaurointimaalauksen historiaa taidehistorian ja taidekonservoinnin näkökulmista esimerkkitapauksen avulla. Restaurointimaalauksella on pitkä historia osana taidekonservointia. Sen menetelmät ja teoriat ovat kehittyneet samalla, kun konservointi on kehittynyt akateemiseksi oppiaineeksi. Käsittelen vanhaa restaurointimaalauksen tapaa, päällemaalausta, esimerkkitapauksen avulla. Päällemaalausta tehtiin yleisesti, ennen kuin se alettiin nähdä epäeettisenä ja epäammattimaisena käytäntönä. Tapausesimerkkinä toimii maalaus, johon oli tehty muokkauksia päällemaalaamalla. Nämä muutokset tehtiin todennäköisesti maalauksen pohjakankaassa olleiden vaurioiden korjaamisen yhteydessä, mahdollisesti joskus ennen 1900–luvun puoliväliä. Vanhat päällemaalaukset poistettiin, kun teos konservoitiin perusteellisesti 2018–2019. Vanhojen päällemaalausten poisto avasi uusia mahdollisuuksia maalauksen aiheen tulkintaan. Esittelen lyhyesti italialaisen tratteggio-restaurointimaalaustekniikan idean, joka mielestäni havainnollistaa hyvin konservoinnissa yleisesti tapahtunutta tieteellistä käännöstä tai taitekohtaa.