Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa Uusi ammatillinen kasvu – positiivinen rakennemuutos -hankkeessa haettiin ratkaisuja yritysten ja oppilaitosten välisen yhteistyön kehittämiseen. Hankkeessa haettiin vastauksia siihen, miten yksilön ammatillista kasvua voidaan pitkäjänteisesti tukea aina peruskoulusta työelämään asti. Hanketyössä huomioitiin ammatillisen koulutuksen reformin pääperiaatteet: nivelvaiheen joustavuus, työelämälähtöisyys, henkilökohtaistaminen ja osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen. Hanke toteutettiin pilottihankkeena autoalalle. Hankeen kehittämistyössä sovellettiin toimintatutkimuksen menetelmiä. Toimintatutkimuksen ytimen muodostivat neljän toimintatiimin yritys - oppilaitos työpajat, joissa kehitystyötä ohjattiin tiimien fasilitaattorien toimesta. Toimintatiimien teemoiksi muodostuivat 1) autoalan mukanaolo 8. ja 9. luokkien opetuksessa, 2) yritysten ja oppilaitosten välinen solmutyöskentely, 3) yritysten ja oppilaitosten välinen yhteistyö pitkäjänteisen ammatillisen kasvun ohjaamisessa ja 4) koulu- ja yritysyhteistyö autoalan viestinnässä. Toimintatiimeissä aikaansaatuja kehittämistyön tuotoksia ja mallinnuksia vedettiin yhteen kaikkien toimintatiimien yhteisissä yhteenvetotyöpajoissa. Työpaikan rooli oppimisympäristönä on korostunut ammatillisen koulutuksen reformin myötä. Työympäristössä tapahtuva oppiminen vaatii tavoitteellista ohjaamista, jotta oppimistavoitteet saavutetaan. Työpaikalla hankittu osaaminen vaikuttaa oleellisesti opiskelijan ammattitaidon ja työelämässä tarvittavien kvalifikaatioiden kehittymiseen. Juuri siksi oppilaitoksen ja työpaikan välinen molempia osapuolia hyödyttävä tavoitteellinen yhteistyö on tärkeässä asemassa, jotta opiskelijalle voidaan luoda turvallinen ympäristö osaamisen kehittymiselle ja tulevalle urakehitykselle. Hankkeen johtopäätöksinä korostuivat seuraavat asiat: 1) Yhteistyö tehostuu suunnitelmallisena, pitkäjänteisenä ja aikataulutettuna organisaatioiden välisenä yhteistyönä. 2) Ilmiöpohjaisuuden ja solmutyöskentelyn avulla voidaan monipuolistaa työelämän kanssa tapahtuvaa oppimista. 3) Osaamisen tunnustaminen ja tunnistaminen nopeuttavat opintoja. Opiskelijan työpäiväkirjan käytöstä oppimisprosessin aikana saatiin hyviä tuloksia. Työpäiväkirjojen tai osaamisportfolioiden käyttämisellä osaamisen näyttöjä voitaisiin nopeuttaa. 4) Peruskoulun oppilaille ja oppilaiden vanhemmille tulisi viestiä autoalan jatkokoulutusväylistä jo varhaisessa vaiheessa ennen 8. ja 9. luokkia. 5) Peruskoulusta ammatillisiin opintoihin siirtymisen nivelvaiheissa yrityksen ottaminen mukaan oppimisympäristönä lisää varmuutta jatkaa opintoja ammatillisella puolella. Kehittämissuosituksina hankeen myötä nousivat esiin 1) yhteisen osaamismerkkijärjestelmän rakentaminen auto-, kuljetus- ja logistiikkalalle informaalin ja formaalin osaamisen näyttämiseksi, 2) maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden ja työntekijöiden työpaikalla tapahtuvan ohjaamisen kehittäminen, 3) autoalan yhteisten oppilaitosrajat ylittävien oppimismateriaalien tekeminen ja joustavan oppimisympäristön rakentaminen, 4) ilmiöpohjaisten monialaisten oppimiskokonaisuuksien rakentaminen eri koulutusasteille yritysten ja oppilaitosten välisenä yhteistyönä sekä 5) väylä- ja polkuopintojen lisääminen ammatillista oppilaitoksista ammattikorkeakouluihin.