Vertaisarvioitu artikkeli kokoomateoksessa (A3)

Herman Kellgren ja uskonnon kategorian synty Suomessa




Julkaisun tekijät: Anttonen Veikko

Paikka: Helsinki

Julkaisuvuosi: 2021

Kirjan nimi *: Paradigma. Näkökulmia tieteen periaatteisiin ja käsityksiin.

Sarjan nimi: Kalevalaseuran vuosikirja

Numero sarjassa: 100

Sivujen määrä: 23

ISBN: 978-951-858-392-2

eISBN: 978-951-858-393-9

ISSN: 0355-0311

DOI: http://dx.doi.org/10.21435/ksvk.100

Verkko-osoite: https://oa.finlit.fi/site/books/10.21435/ksvk.100/read/?loc=Paradigma-12.xhtml


Tiivistelmä

Jäljitän tässä artikkelissa vaiheita, joiden myötä suomalaisen mytologian tutkimus kohtasi vertailevan uskontotieteen. Uskontotieteen itseymmärrys on Suomessa rakentunut paljolti kytköksissä kansanperinnettä, kielisukulaisuutta ja suomalaisen identiteetin rakennuspalikoita tutkimaan syntyneiden tieteenalojen akateemisiin perinteisiin. Varhemmin huomion kohteena ovat olleet Mikael Agricola, Christfrid Ganander, M. A. Castrén ja Elias Lönnrot sekä Julius ja Kaarle Krohn, joiden hartioille on sovitettu myös uskontotieteen kansallisen linjanluojan manttelia (ks. Pentikäinen 1995, 148 ̶ 149). Se, mikä aiemmissa uskontotiedettä koskevissa tai sivuavissa tutkimushistoriallisissa kartoituksissa on jäänyt noteeraamatta, on Suomen ensimmäisen sanskritistin Abraham Herman August Kellgrenin (1822–1856) rooli aikakauden aatteellisessa ja tieteellisessä miljöössä.


Last updated on 2022-31-01 at 11:03