Osaamistavoitteiden määritteleminen on osa Bolognan prosessia, Eurooppalaisen korkeakoulutusalueen rakentamista ja tutkintojen tuoman osaamisen vertailtavuuden tavoitetta. Sisältöosaamien lisäksi tärkeiksi ovat nousseet työelämävalmiudet eli niin sanotut yleiset valmiudet. Tarkastelemme yleisiä valmiuksia neljän koulutusala-arvioinnin yhteydessä kerätyissä tutkintokohtaisissa vahvistetuissa osaamistavoitteissa (N = 628). Kuvaamme, millaisia yleisiä valmiuksia korkeakoulujen eri koulutusalojen osaamistavoitteissa oli sekä millaisia alakohtaisia ja korkeakoulusektoreiden välisiä eroja niissä oli. Aineistot analysoitiin monimenetelmällisellä otteella, joka alkoi laadullisella sisällönanalyysillä ja jatkui määrällisellä tarkastelulla. Yleisten valmiuksien kuvausten laaja kirjo ulottui työssä pärjäämisen valmiuksista kestävään kehitykseen. Osaamistavoitteiden kirjoittamistavat vaihtelivat. Yleisten valmiuksien tavoitekuvaukset erosivat jonkin verran koulutusaloittain. Ammattikorkeakoulujen tavoitteet olivat konkreettisempia kuin yliopistojen asettamat tavoitteet. Eniten määriteltiin tutkimusta sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa (TKI) koskevia valmiuksia ja työelämässä pärjäämisen valmiuksia. Vähiten sijaa saivat kestävän kehityksen valmiudet ja opintojen prosessivalmiudet.

Defining the intended learning outcomes is part of the Bologna process that is establishing the European Higher Education Area (EHEA) and aiming at making qualifications comparable. In addition to substance knowledge and competencies, generic competencies have gained increased importance. In the article, we examine general competencies among intended learning outcomes of higher education degrees, gathered in four field-specific education evaluations (N = 628). Our aim was to analyse the generic competencies in the different fields of study and at the two types of higher education institutions (universities and universities of applied sciences). The data was analysed with a mixed methods approach, starting with qualitative content analysis, followed by a quantitative analysis.The range of descriptions of generic competencies was wide, from specific work-related skills to sustainable development skills. The way of defining the intended learning outcomes varied, and descriptions of the outcomes of the general competencies differed by field of education. The intended learning outcomes set by the universities of applied sciences were more concrete than those set by the research universities. The most commonly defined generic competencies were related to research and RDI (Research, Development and Innovation) or to requirements for work. Skills related to sustainable development and study process were mentioned the least.