Keskitymme tässä artikkelissa ylikansallisen tuotannon aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen oikeudelliseen jäsennykseen. Esitämme modernin arvoketjuteorian tarjoavan hyödyllisen heuristisen työkalun, joka mahdollistaa lukuisista yksittäisistä palasista koostuvan ylikansallisen tuotantorakenteen aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen hahmottamisen yhtenä hallittavana kokonaisuutena. Tyypittelemme arvoketjupäästöjen oikeudellisen rakenteen kolmeen osaan, jotka ovat yritysten yksityisen hallinnan instrumentit (esim. carbon pact -sopimukset), julkinen sääntely (esim. raportointi- ja huolellisuusvelvoitteet) ja yksityinen vastuu (esim. vahingonkorvausoikeudenkäynnissä todettu vastuu konsernin tai toimitusketjun kasvihuonekaasupäästöistä). Tämä oikeudellinen hahmotus tarjoaa viitekehyksen, joka mahdollistaa ylikansallisen tuotannon arvoketjupäästöjen syvemmän integroimisen kansainväliseen, alueelliseen ja kansalliseen ilmastojärjestelmään. Arvoketjupäästöjäsennys monipuolistaa myös varhaisempaa ja helpommin kohdennettavaa perinteistä ”kestävyysvastuuta” ja tarjoaa siten näkymän kestävän velvoiteoikeuden tulevaisuuteen.