Vasta 1600- ja 1700-lukujen mittaan maaseudulla opittiin neulomaan villasta. Puikot tehtiin puusta, luusta tai metallista. Köyhiä neuvottiin neulomaan työkseen. Sukkia valmistui Naantalin seudulla 1600-luvulla tuhansittain. Maaseudun sukkia myytiin kaupungeissa ja vietiin Ruotsiin.

Käsityötaidot olivat tytön naimakelpoisuuden mittari. Jo pienenä piti paimenessa neuloa sukkia ja lapasia. Isompana neulottiin raitasukkia ja kuviovanttuita. Niitä tarvittiin, kun morsian antoi lahjoja häiden yhteydessä. Myötäjäisiä koottiin kapiokirstuun.

Kansannaiset käyttivät vielä 1930-luvulla vanhaan tapaan sukkiensa kanssa kiinnittämiseen nauhoja, ”polusteita”. Oli arkipoluste, joka oli rohtimista kierretty, päässä pieni tupsu. Oli pyhäpoluste, joka oli litteää nauhaa, värikäs ja samoin päässä pieni tupsu. Niitä käytettiin polven alla pitämään sukkaa ylhäällä. Kiedottiin järjestelmällisesti, eli kahteen kertaan ja solmu eteen.