Artikkelissa raportoitavan tutkimuksen kohteena on peruskoulun yhteiskuntaopin opetuksen yhteys nuorten poliittiseen kiinnittymiseen, joka jaetaan tutkimuksessa neljään ulottuvuuteen: poliittiseen kiinnostukseen, poliittiseen tietämykseen ja itsearvioon tietämyksestä, poliittiseen osallistumishalukkuuteen sekä politiikkaa koskeviin käsityksiin. Tutkimusaineistona on peruskoulun yläkouluikäisten nuorten vastaukset poliittista kiinnittymistä mittaavaan kyselyyn kahtena eri ajankohtana. Osallistujat olivat ensimmäisen mittauksen aikana kahdeksannella luokalla (n = 67) ja toisen mittauksen aikana yhdeksännellä luokalla (n = 63). Nuoret opiskelivat mittausten välillä lukuvuoden ajan yhteiskuntaoppia ensimmäistä kertaa koulu-urallaan. Tulosten mukaan nuorten poliittinen kiinnostus, tietämys ja itsearvio tietämyksestä olivat 9. luokalla tilastollisesti korkeampia kuin 8. luokalla. Osallistumishalukkuudessa ei havaittu eroja ikäryhmien välillä, ja politiikkaa koskevien käsitysten osalta eroja ilmeni yhden väitteen kohdalla. 8.-luokkalaiset pitivät kotia tärkeimpänä lähteenä oppia tietoja yhteiskunnallisten asioiden ymmärtämiseksi, kun taas 9.-luokkalaisille koulu oli keskeisin tietolähde yhteiskunnallisten asioiden oppimisessa. Tulosten mukaan koulu näyttäisi onnistuvan yhteiskunnallisen kasvatuksen tavoitteissaan vain osittain. Jatkossa olisi tärkeää kiinnittää huomiota siihen, miten koulussa voitaisiin tukea tiedollisten sisältöjen oppimisen lisäksi nuorten yhteiskunnallista osallistumista edistävien valmiuksien omaksumista.