Tässä artikkelissa puhumme lapsista, joilla on kehityksen variaatioista, vammasta tai pitkäaikaissairaudesta johtuva erityisen tuen tarve. Heistä voitaisiin puhua myös erityislapsina, erityistä tukea tarvitsevina lapsina tai vammaisina lapsina, mutta halusimme valita tähän termin, joka kertoo jonkun tahon lapsen ulkopuolella olleen määrittelemässä lasta. Se luo ymmärrystä siitä, että määrittelijöitä ja määritelmiä voi olla moniva, mutta ne eivät kerro koko totuutta siitä, kuka lapsi on. Ne kertovat asiaan yhden näkökulman, mutta eivät esimerkiksi sitä tärkeintä: miten lapsi itse näkee itsensä. Ilmaus ”erityiseksi määritelty lapsi” kutsuu kysymään lapselta: ”Hei, miten sinä näet itsesi? Miten haluaisit meidän näkevän?”