Dissosiaatiohäiriöt ovat 1800-luvulta asti tunnettu ryhmä poikkeavia tajunnantiloja, mutta niiden diagnosointi on ollut Suomessa vähäistä. Kiinnostus dissosiaatiohäiriöihin on viimeisten parin vuosikymmenen aikana lisääntynyt samaan aikaan, kun on tutkittu traumaattisten kokemusten merkitystä tietyissä psykiatrisissa häiriöissä. Kirjoittajat selventävät dissosiaatiohäiriön käsitettä ja esittävät kaksi tapausta, joissa dissosiatiivisesta tilasta kärsinyttä potilasta epäiltiin ensin psykoottiseksi. Erotusdiagnostiikka dissosiatiivisten ja psykoottisten ilmiöiden välillä on olennaisen tärkeää mm. hoitoa suunniteltaessa ja tutkittaessa, voiko psykoottisia tiloja hoitaa ilman neuroleptia.