Tarkastelemme tässä artikkelissa täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitojen käyttöä Suomessa vuosina 2008 ja 2018. Täydentävillä ja vaihtoehtoisilla hoidoilla tarkoitetaan monimuotoista joukkoa erilaisia hoitomuotoja, joita ei tietyssä historiallisessa ja yhteiskunnallisessa tilanteessa pidetä valtavirtalääkinnän osana eikä niitä ole integroitu terveydenhoitojärjestelmään. CAM-hoitojen käyttö virallisesti hyväksyttyjen hoitomenetelmien sijasta tai ohella on merkittävä, mutta maassamme vähän tutkittu ilmiö. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten paljon suomalaiset käyttävät CAM-hoitoja ja millaisia muutoksia käytössä on tapahtunut vuodesta 2008 vuoteen 2018. Tarkastelimme, millaisia hoitoja suomalaiset käyttävät sekä sitä, kokivatko käyttäjät saaneensa hoidosta apua. Tutkimme myös, millaisia mielikuvia suomalaisilla oli eri hoitomuotojen mahdollisuuksista parantaa jokin sairaus. Tutkimusaineistona käytimme Taloustutkimuksen keräämiä kyselyitä, joita analysoimme Khiin neliön testillä, eksploratiivisella pääkomponenttianalyysillä ja lineaarisella regressioanalyysillä.

Tulostemme mukaan CAM-hoitojen käyttö oli vähentynyt viimeisen kymmenen vuoden tarkastelujaksolla. Käytetyimmät hoitomuodot olivat suun kautta otettavat tuotteet (luontaistuotteet, ravintolisät ja rohdosvalmisteet). Muita yleisesti käytettyjä hoitomuotoja olivat rukous, akupunktio ja kiropraktiikka. Vaikka yleinen usko hoitojen parantavuuteen oli laskenut, niin hoitoja käyttäneet kokivat edelleen saaneensa hoidoista apua. Terapioita, joihin sisältyy asiantuntijan hoidettavana oleminen, käyttivät eniten naiset ja vanhemmat ikäluokat. CAM-hoitojen ja valtavirtalääketieteen käyttö eivät olleet tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä toisiinsa eli CAM-hoidot eivät vähentäneet valtavirtalääketieteen käyttöä. Vastaajat hakivat apua laajasti eri hoitomuodoista.