Sosiaaliset ilmiöt, kuten turvallisuuskulttuuri, muokkaantuvat sosiaalisissa ympäristöissä, useiden oppiaineiden tunneilla, opettajankokouksissa, monialaisissa tapaamisissa ja välitunneilla. Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella oppimisympäristön turvallisuusdiskurssia sellaisena, kun se ilmenee turvallisuustoimijoiden arkitietoon ja asiantuntijuuteen perustuvassa puheessa. Näkökulma on monialainen; turvallisuustoimijoita ovat tässä opettajien ja rehtorin lisäksi sivistystoimen hallinnon ja kiinteistönhuollon henkilöstö.
Tarkastelemme diskursseja eli sitä, miten turvallisuuden edistämisestä puhutaan oppilaitoskontekstissa. Aineistona on 15 (n=15) turvallisuusaiheista ryhmähaastattelua, jotka analysoitiin sisällönanalyysia käyttäen. Diskurssit jäsentyvät ulkoistaviin, omistaviin ja neutraaleihin muotoihin eli repertuaareihin. Turvallisuuspuheen repertuaarit kuvaavat osaltaan yksilön tai organisaation intentioita turvallisuuden käytännön hallinnassa ja jännitteissä. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä oppilaitosten turvallisuusjohtamista ja -kulttuuria sekä arvioitaessa toimijoiden käsityksiä turvallisuuden edistämisestä