Verkkokeskusteluilla ja erilaisten sosiaalisen median palveluilla on jatkuvasti kasvava rooli arjessamme ja verkkokeskusteluissa vaikuttavat ilmiöt läpäisevät elämämme myös tietoverkkojen ulkopuolella. Internet tarjoaa paljon mahdollisuuksia sellaiselle verkostoitumiselle, joka ei välttämättä olisi kasvotusten kaikkien tavoitettavissa. Lukuisten hyvien puolien lisäksi verkkokeskustelut tarjoavat alustan myös valtarakenteiden ja eriarvoisuuden syntymiselle. Tämä pro gradu on lähtenyt liikkeelle uteliaisuudesta selittää verkkokeskusteluissa syntyvää vastakkainasettelua ja ihmisryhmien eriarvoistavaa kategorisointia. Tutkielman tavoitteena on määritellä polarisoivaa keskustelua kuvaava toiseuttavan verkkokeskustelun käsite sekä soveltaa sitä Suomi24-foorumin kontekstissa.

Tutkimuksen primaariaineisto koostuu 66 keskusteluketjun keskusteluaineistosta, joka on tallennettu kuudelta eri keskustelualueelta Suomi24-foorumilla. Tämän lisäksi tutkimusta on täydennetty myös Kielipankkiin tallennetun Suomi24-aineistokokonaisuuden sekä Korp-hakukäyttöliittymän avulla.

Tutkimus sijaitsee risteyskohdassa, jossa verkkokeskustelujen ja toiseuden tutkimus kohtaavat. Eri aineistojen yhdistelemisen lisäksi tutkimuksessa yhdistellään myös eri menetelmiä. Tutkimuksessa määritellään toiseuttavan verkkokeskustelun ilmiötä käsiteanalyysin määrittämien työvaiheiden kautta, mutta määrittelyn ja työvaiheiden tukena kulkevat myös diskurssianalyyttinen sekä verkkoetnografinen tutkimustapa. Siinä missä käsiteanalyysi tarjoaa tutkimukselle käytännöllisen selkärangan ja selkeät työvaiheet, verkkoetnografia ja diskurssianalyysi tarjoavat näkökulmia valtarakenteiden, verkkokeskustelun kontekstin ja tutkimusetiikan tarkasteluun.

Tutkimuksen keskeisimpiä tuloksia ovat toiseuttavan verkkokeskustelun tarkentunut määritelmä sekä havainnot toiseuttavan verkkokeskustelun dynamiikasta ja suhteutumisesta keskustelualueiden aiherajaukseen. Keskustelualueen kohderyhmä vaikuttaa myös siihen, kuinka herkästi toiseuttavasta verkkokeskustelusta muodostuu alueella normatiivista. Tutkimus myös osoittaa neljä eri tapaa tuottaa toiseuttavia diskursseja: passiivinen ja aktiivinen sekä kohtaava ja ulos rajaava.

Sen lisäksi, että tutkimus toimii esimerkkinä tavasta, jolla toiseuttavaa verkkokeskustelua voi lähestyä, toimii se myös osoituksena toiseuttavan verkkokeskustelun pervasiivisesta ja intersektionaalisesta luonteesta. Toiseuden tuottaminen läpäisee lähes minkä tahansa keskustelun ja toiseuttamisen kohteeksi voi joutua minkä tahansa identiteetin edustaja.