Yrittäjyyttä ei enää ymmärretä
pelkkänä yrityksen perustamisena vaan laajemmin yrittäjämäisenä ajattelu- ja
toimintatapana, joka on hyödyllistä kaikilla elämänalueilla ja myös työntekijän
roolissa. Yrittäjyystaidot nähdään olennaisina opiskelijoiden työllistymisen ja
henkilökohtaisen kasvun kannalta, mutta myös keskeisinä työelämätaitoina, joita
yhteiskunnassa tarvitaan. Näiden muutosten myötä myös yrittäjyysopetuksen
kirjallisuudessa on entistä voimallisemmin nostettu esiin tarve uudenlaisille
tavoille opettaa ja oppia yrittäjyyttä: kokemuksellinen oppiminen nähdään
yleisesti toimivana tapana opettaa yrittäjämäistä ajattelu- ja toimintatapaa.

Kulttuurin leikillistymisen myötä myös työelämä leikillistyy ja pelillistyy, ja
leikillisyyden nähdään olevan läsnä niin arvonluonnissa kuin
organisaatioissakin. Tämän tutkimuksen tarkoitus on pohtia leikillisten
lähestymistapojen mahdollisuuksia tukea yrittäjämäisen ajattelu- ja
toimintatavan omaksumisessa. Tutkimuksemme
vastaa kysymykseen “Miten leikkitoiminnalliset lähestymistavat voivat tukea
yrittäjämäisen ajattelu- ja toimintatavan opetusta yliopistossa?”

Tarkastellaksemme
leikkitoiminnallisen työskentelyn toimivuutta ja tuloksia järjestimme
yliopisto-opettajille ja -tutkijoille työpajan, jossa toteutettiin pienryhmissä
rakentelu-, mielikuvitus- ja roolileikkejä hyödyntäen kartonkikuutioihin
perustuvaa Comicubes-prototypiointityökalua. Halusimme tarjota opettajille
mahdollisuuden itse kokea leikkitoiminnallisuutta käytännössä ja samalla antaa
esimerkin siitä, miten leikillisyyttä voi tuoda omaan opetukseen
yrittäjämäisyyden lisäämiseksi. Leikillisissä lähestymistavoissa meitä
kiinnosti myös fyysisten materiaalien ja tilan käyttämisen kehollisuus, mitä ei
juurikaan ole tutkittu yliopistokontekstissa.

Leikillisissä
lähestymistavoissa korostuvat yhdessä tekeminen, yhteiskehittäminen ja
ongelmanratkaisu, jotka voidaan ymmärtää voimavaroina ja luovuutta tukevina toimintamalleina
esimerkiksi yliopistopedagogiikassa. Ne tarjoavat mahdollisuuden koetella omia
rajojaan, olettamuksiaan ja roolejaan. Havaintojemme
mukaan materiaalisen leikin koettiin olevan melko kaukana
yliopisto-opetuksesta, mutta kuitenkin sen nähtiin tukevan improvisaatiota ja
luovuutta, innoittavan keskusteluun, tukevan yhteistyötä ja auttavan
kiinnittämään huomion prosessiin lopputuloksen sijaan.

Avainsanat: leikkitoiminta, leikillisyys,
yhteiskehittäminen, yliopisto-opetus, yrittäjämäisyys