Tässä artikkelissa tarkastellaan valmennuskurssien ja korkeakoulutukseen
hakemisen motiivien yleisyyttä sekä näiden keskinäistä riippuvuutta eri
alojen sekä eritaustaisten korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa.
Tutkimusaineistona käytämme Suomen Eurostudent VII -aineistoa, johon on
yhdistetty koulutustilastopalvelu Vipusen tietoja eri koulutusalojen
hakijamäärän suhteessa aloituspaikkojen määrään. Tutkimuksemme jakautuu
kahteen päätavoitteeseen. Ensinnäkin selvitämme, opiskelijoiden
hakumotiiveja opiskella korkeakoulussa ja toiseksi, miten hakuvaiheen
motiivit ovat yhteydessä valmennuskurssin käymiseen. Tulosten
perusteella se, missä määrin opiskelijaa motivoi halu tukea opinnoillaan
muiden hyvinvointia erotteli eri koulutusalojen opiskelijoita
selvimmin. Vastaavasti vanhempien odotuksiin perustuva motiivi oli
vahvempi kansainvälisillä tutkinto-opiskelijoilla sekä korkeammin
koulutettujen vanhempien lapsilla. Muiden auttaminen sekä toisaalta oman
työmarkkina-aseman parantamiseen keskittyvä orientaatio olivat
vahvempia valmennuskurssin kautta opiskelemaan tulleilla, vaikka
opiskelijan koulutusala, vanhempien koulutus ja opintojen aloitusikä
vakioitiin. Kurssin käyneet tulevat opintoihin nopeammin toisen asteen
jälkeen. Niin kutsutuilla hakupainealoilla, jossa hakijoita on runsaasti
enemmän kuin aloituspaikkoja, kauppatieteiden opiskelijoista
valmennuskurssin käy noin puolet ja oikeus- ja lääketieteen aloilla
kolme neljästä.