Sisäilmaongelmaisten rakennusten olosuhteita ja terveysvasteita seurattiin erilaisissa työympäristöissä. Korjausmenetelmänä tutkimuskohteissa oli osittainen korjaus ja tiivistäminen. Terveyden muutoksia seurattiin oirekyselyin, keuhkojen toimintamittauksin ja kertaalleen mikrobi-vasta-aineilla ja ihotestillä. Tulokset osoittavat, että osittaisilla korjauksilla oireet vähenevät, mutta keuhkojen toimintaan jää muutoksia. Altistumisen aikana osa työntekijöistä on herkistynyt homeille ja pölypunkeille (iho- ja vasta-ainetestipositiivisuus). Spesifien home- ja punkkiallergiatestien tulokset korreloivat oireisiin ja keuhkofunktiomittausten löydöksiin. PEF-seurantaa, spirometriaa ja uloshengitysilman NO-mittausta voidaan käyttää seurannassa oirekyselyn ohella.